sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Miksi bloggaan?

Ensinnäkin tämä on harrastus. Toiseksi tämä on yksi tapa jäsentää ajatuksia. Kolmanneksi haluan tehdä tätä, koska tämä on vapaaehtoista. Siis miksi kirjoitan?
  1. Ilmaista. Monet harrastukset voivat vaatia kohtuuttomia summia rahaa. Tämä ei taas vaadi mitään. Vanha kone kelpaa hyvin ja puhelimen ei tarvitse olla kallis.
  2. Helppoa. Aloittamiskynnys on tehty hyvin matalaksi. Kirjoittaa voi missä vain ja vaikka sana kerrallaan  Ehkäpä isoin haaste on mitä julkaisee ja mitä ei.
  3. Uuden oppiminen. Bloggaus itsessään on jo melko vanha keksintö. Itse olen vasta tänä vuonna alkanut seuraamaan muiden blogeja ja vähän myöhemmin myös itse kirjoittamaan.
  4. Aivokapasiteetin uudelleenkäyttö. Kirjoittamalla asioita ylös niitä ei tarvitse muistaa. Toisaalta kirjoittamalla ajatukset ne muistaa vielä paremmin.
  5. Kirjoitus- ja lukutaidon parantaminen. Kumpikaan ei ole kiinnostanut juuri lainkaan. Peruskoulun ainekirjoitukset olivat hirveintä koko opiskeluajan. Nyt 20 vuotta myöhemmin kirjoittaminen on alkanut kiinnostaa.
  6. Itsensä kehittäminen. Käyttämällä aikaa mietiskelyyn ja miettimällä mitä haluaa kirjoittaa löytää uusia näkökulmia asioihin. Mieltä askarruttavien asioiden selvittelyt, ratkaisut ja niden kirjoittaminen tuo lisää elämänviisautta.
  7. Haluan auttaa ihmisiä. Olen iloinen jos blogistani ja omista kokemuksistani olisi jollekin apua. En kuitenkaan tavoittele mitään gurun statusta.
  8. Historia. Välillä en muista mitä tein eilen tai miksi teen nyt jotain. Nettiin kun sen kirjoittaa, sitä ei enää pois saa.
  9. Vuorovaikutus. Parhaani mukaan kirjoitan vain totuutta. Olen kiitollinen jos joku kommentoi mahdollisista virheistä tai tuo uusia näkökulmia. Niistä myös oppii.
Näistä syistä EN bloggaa:
  • Raha. Vaikka perheemme tulot ovat alle maamme keskiarvojen. En koe tarvitsevani rahaa tämän tekemisestä.
  • Maine tai kunnia. Koen olevani "jalat maassa tyyppi" enkä kaipaa mitallia kaulaan. 
  • Lukijamäärä. Monet bloggaajat tavoittelevat suuria lukijamääriä, lähinnä kahdesta edellisestä syystä. Eikä siinä mitään, kukin tyylillään. Itse näen asian niin, että mitä vähemmän lukijoita sitä vähemmän stressiä.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus

Otsikon aihetta käsittelee moni bloggaaja. Useimmat siihen myös tähtäävät tavalla tai toisella. Kukapa ei haluaisi olla vapaaherra. Olen tätä aihetta paljon miettinyt ja pohtinut mitä taudellinen riippumattomuus tarkoittaa omalla kohdalla sekä hieman suunnitellut miten sen aion saavuttaa.

Helpointa olisi syntyä kultalusikka suussa. Toiseksi helpointa olisi varmaankin voittaa lotossa. Harvalla on näihin mahdollisuutta, mutta mielestäni taloudelliseen riippumattomuuteen voi päästä tarvittaessa hyvin vähälläkin. Tämä vaatii aikaa sekä luonteen lujuutta päättää mihin elintasoon on tyytyväinen ja tavoitella sitä.

Taloudellinen riippumattomuus omasta mielestä tarkoittaa sitä että passiiviset tulot enemmän kuin elämiseen tarvittavat menot. Passiivisella tulolla tarkoitan lähinnä osinkoa, vuokratuottoa ja korkotuloja. Jotta nämä passiiviset tulot olisivat enemmän kuin menot, niin sijoitusomaisuuden pääomaa pitäisi olla vähintään 25 kertaa enemmän kuin menot (4% vuosituotto kulujen ja inflaation jälkeen). Esimerkkinä 10 000e vuotuiset menot pitäisi pystyä kattamaan 250 000e sijoitusomaisuudella.

Tuloihin on monesti vaikea vaikuttaa mutta menopuoli on täysin kiinni omista valinnoista. Elämä on valintojen maailma. Olisi varmasti kiva asua isossa kivitalossa ja ajaa uuden karhealla autolla, mutta elääkseen kukaan ei moisia tarvitse. Halu ja tarve ovat kaksi eri asiaa. Itsekkin olen haaveillut leveästä elämästänäistä pienen ikäni. Vanhetessa sitä viisastuu ja ovailtaa että näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Toisaalta elämän ei tarvitse eikä pidäkkään olla yhtä nuukailua, vaan kohtuullista ja järkevää rahankäyttöä.

Taloudellinen riippumattomuus on mahdollista jos toteutan nämä asiat:
  1. Tulolähteet on hajautettu niin paljon kuin mahdollista. Tasaisena nouseva talouskasvu on absurdia. Tuloja pitää saada vaikka olisi kuinka syvä lama. Tarkoitus on omistaa riittävä määrä eri sijoitusmuotoja, kuten osakkeita, rahastoja, sijoitusasuntoja ja metsää.
  2. Velaton omistusasunto ja alhaiset asumismenot. Asuminen suomessa on kallista. Puolet vuodesta tarvitaan lämpöä ja valoa. Asunnon koko pitää olla sopivan kokoinen jotta siinä on edullinen asua eikä sitä tarvitse täyttää turhalla tavaralla. Omassa asunnossa ei kannata olla kiinni liian paljon pääomaa, se on pois passiivisista tulolähteistä.
  3. Kaikki tarvittavat tavarat on hankittuna. Ihminen tulee aika vähällä tavaramäärällä toimeen mutta ne vähätkin kannattaa olla laadukkaita. Laadukkaat tavarat ovat investointi tulevaisuuteen ja ympäristöön.
  4. Asunnon sijainti palvelee päivittäistä käyttöä. Sijainti riippuu paljolti haluaako käydä joka päivä metsässä vai kirjastossa.
  5. Riittävä määrä käteistä pahan päivän varalle. Ei riitä että on iso sijoitusomaisuus vaan tarvitaan puskurirahaa lama-aikoja varten sekä äkillisiä isompia menoja varten.
  6. Henkinen pääoma. Osaamisen ja kädentaitojen hyödyntäminen. Halutessaan voi viljelellä itse pääosan ruuasta, tehdä vaatteita, kenkiä ja käyttötavaroita.
Mitä tulee tarvittavaan sijoitusvarallisuuteen. Oma osuuteni meidän nelihenkisen perheen kuluista on noin 20 000 euroa vuodessa. Tähän päälle tulee vielä asuntolainan lyhennys. Jos oletetaan että asunto olisi velaton, niin tarvisimme puolen miljoonan sijoitusomaisuuden. Toisaalta jos töissä ei tarvisi käydä, säästyisi työssäkäyntikuluina monta tonnia mutta taas toisaalta vapaa-aika olisi kalliimpaa koska olisi enemmän aikaa käyttää rahaa. Töitä on siis jatkettava niin työelämässä kuin menojen karsimisessakin.

Henkilökohtainen tavoite on kuitenkin saavuttaa tuo noin puolen miljoonan sijoituspääoma sekä yksi velaton omistusasunto omaan käyttöön. Sijoituspääoman hajautus voisi olla vaikka seuraavanlainen: 2-3kpl sijoitusasuntoja yhteisarvoltaan 200 000 euroa, hyvin hajautettu 200 000 euron sijoitusalkku sisältäen osakkeita ja rahastoja, sekä loput muihin sijoitusmuotoihin kuten metsä ja metsäliiton osuudet. Voi olla ettei nämä kaikki tule toteutumaan, mutta yritän kuitenkin.

Oma säästöprosentti on ollut viime aikoina noin 20% nettotuloistani. Nämä menevät kahteen eri sijoitussalkkuun. Jatkamalla pelkästään tätä seuraavat 30 vuotta ja olettaen että vuotuinen tuotto kulujen, verojen ja inflaation jälkeen on 4%, voisin jatkaa elämää 30 vuoden jälkeen samalla elintasolla sitä seuraavat 30 vuotta. Samalla olettaen että valtio ei maksa tulevaisuudessa euroakaan eläkettä.

Nostamalla säästöprosenttia saisi säästöaikaa lyhennettyä ja taloudellinen riippumattomuus olisi tiedossa aikaisemmin. Säästöprosentin nosto on tarkoitus toteuttaa sijoitusasunnoilla. Tavoite on ostaa yksiöitä noin 5 vuoden välein mahdollisimman suurella velkavivulla. Metsää aion ostan sitten kun järkevä palsta löytyy, aluksi vaikka ihan harrastusmielessä.

Laskemalla nykyistä elintasoa, voisi säästää enemmän palkasta. Alhaisempi elintaso tarkoittaisi että pääomaa tarvittaan tulevaisuudessa vähemmän. Tällöin voisi irtaantua oravanpyörästä huomattavasti aiemmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että alkaisin makaamaan sohvalla, vaan päin vastoin, vaihtaisin konttorihommat ulkotöihin joihin voi mennä silloin kuin huvittaa.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Alicante

Olimme kaveriporukalla pidennetyn viikonlopun Espanjan lomakohteessa nimeltä Alicante. Siirtyminen välimerelle kävi helposti ja edullisesti Ryanairin koneella. Etukäteen tilattu taksi haki lentokentältä ja vei takaisin. Huoneistohotelimme sijaitsi lähellä San Juanin rantaa ja keskellä turistirysää. Parvekkeelta näkyi hieman välimertakin.

San Juan alueelta pääsee kätevästi raitiovaunulla puolen tunnin välein keskustaan. Lippu maksoi 1,4e ja matka kesti puolisen tuntia. Ilmastointi riitti ainakin +26 asteen ulkolämpötilassa. Samalla näkee mukavasti maisemia. Sama matka taksilla maksoi 14e. Etäisyys keskustaan noin 10km.

Matkamme ajankohta oli lomakauden ulkopuolella, mikä näkyi ulkona liikuttaessa ulkomaalaisten ja kaupustelijoiden vähyytenä. Tämä ei kuitenkaan itseäni haitannut, vaan päin vastoin, oli hienoa että turistit olivat kotonaan. Sattumalta samana viikonloppuna oli Volvo Ocean race välietappi. Vaikea sanoa kuinka paljon tämä vaikutti turistien määrään, mutta rantakadulla oli ruuhkaa vain autotiellä.

Paljon näi näkemättä, mutta parasta Alicantessa oli meri ja alueen ilmasto. Yksi hienoimmista nähtävyyksistä oli Santa Barbaran linnoitus. 166 metrin korkeudessa olevaa linnaketta ei voi olla näkemättä. Maisema sieltä on huikea.

Myös Alicanten kauppahalli oli vaikuttavan kokoinen. Liha- ja kalatuotteille oli omat kerrokset ja valikoima oli laajaa. Jäiden päillä makasi mitä ihmeellisempiä meren antimia. Ihmisiä oli melko paljon verrattuna suomen kauppahalleihin.

Alicanten ilmasto on merellinen ja sitä on helppo hengittää. Meren lämpötila pysyy läpi vuoden noin 20 asteen paikkeilla. Talvella ilman lämpötila ei laske alle kymmenen asteen mutta kesällä lämpöä riittää ja helteet voivat alkaa jo aikaisin keväällä.

Elinkustannukset ovat edullisempia kuin Suomessa. Näin on aina ollut ja näin tullee myös jatkumaan. Ruokakaupassa ja ravintolassa selviää vähemällä. Asuntojen yhtiövastikkeet ei päätä huimaa neliöihin ja palveluihin nähden. Välitysliikkeiden ikkunoissa oli edulliselta vaikuttavia asuntoja. Hinnat alkaen muutamasta kymppitonnista ylöspäin. Suin päin ei mitään kannata kuitenkaan ostaa. Päivällä hiljaiset kujat voivat muuttua koko yöksi nuorison juhlimispaikoiksi ja viereisten katujen toimiessa avoviemärinä.

Menomatkalla lentokoneessa vieressäni istui erittäin mukava eläkeläispariskunta. He kertoivat asuvansa talvet Alicantessa ja käyden Suomessa vain muutaman kerran vuodessa. Heillä on ollut asunto Espanjassa jo 30 vuoden ajan, aina siitä lähtien kun isäntä oli jäänyt eläkkeelle 55-vuotiaana. Siinä alkaa kohta olemaan työ- ja eläkevuodet tasan. Ei valittamasta, enkä pistäisi vastaan jos itselläkin olisi joskus sama mahdollisuus.

Tämän reissun pohjalta en vielä päättäisi missä haluaisin asua Suomen kylmät ja pimeät talvet, mutta selvää on että säästämällä seuraavat 30 vuotta on mahdollista valita se vapaammin. En tarkoita hampaat irvessä kituuttamista, vaan tasaista ja kohtuullista säästämistä. Yksi varteenotettva mahdollisuus olisi ostaa sijoitusasunto Espanjasta ja vuokrata tätä kesät, sekä asua siellä talvet.