perjantai 24. maaliskuuta 2017

Taloudellinen turva, riippumattomuus ja vapaus

Viime vuonna luin paksun opuksen säästämisestä. Raha: peli haltuun -kirjan on kirjoittanut Tony Robbins. Kirjassa esitetään 7 askelta taloudellisen vapauteen (Financial Freedom), eli taloudellinen tila, jossa voi tehdä mitä haluaa. Oma tavoite ei ole ollut aiemmin ihan näin kunnianhimoinen, "vain" taloudellinen riippumattomus. Tästä huolimatta, kirjan innoittamana asetin itselleni kolme pitkän ajan taloustavoitetta.

1. Taloudellinen turva

Taloudellisesta turvasta puhuttaessa voidaan tarkoittaa hätävarapuskuria joka riittää muutamaksi kuukaudeksi. Itse kuitenkin tarkoitan taloudellista tilaa, jossa passiiviset tulot kattavat välttämättömät menot elämiseen (asumisen, ruuan ja välttämättömät vakuutukset). Omistusasumisessa asumismenoihin kuuluvat myös asuntolainan korot, vuokralla asuessa vuokra. Omat ns. pakolliset menot ovat olleet noin 700e/kk, tästä tulee 8400e vuodessa. Tämän kulutuksen kattaisi noin 210ke sijoituksilla jotka tuottavat vähintään 4%. Tätä kutsutaan 4% säännöksi (the 4% rule). Tosin tämä "nyrkkisääntö" on saanut kritiikkiä osaltaan. Eikä suotta, laskumarkinoilla hatusta saa pitää lujaa kiinni, eikä tuottoja välttämättä saada riittävästi, jolloin joudutaan syömään pääomaa. Tätä riskiä voi pienentää hajauttamalla sijoitukset osakkeisiin, asuntoihin ja korkotuotteisiin.


2. Taloudellinen riippumattomuus

Turvan jälkeen aletaan kattamaan myös muita menoja ja lopulta kaikki tarpeelliset menot. Riippumattomuuden tasolla sijoitettu pääoma tuottaa passiivista tuloa niin paljon, että ansiotuloja taikka yhteiskunnan tukia ei enää tarvita tavanomaiseen elämään. Tässä alkaa olemaan paljon hajontaa ihmispersoonan ja tarpeiden osalta. Omat ns. muut menot ovat olleet noin 800e/kk. Tähän tarvitaan noin 240ke lisää sijoitusvarallisuutta 4% säännöllä. Todennäköisesti 450ke omaisuuden turvin ei tarvisi huomisesta murehtia, mutta nuukuus voisi kuitenkin iskeä. Toisaalta työelämän ja lapsien jälkeen pärjäsi varmasti pienemmälläkin summalla kuin nyt, mutta miksi tarvisi? Raha löytää kyllä kohteensa...


3. Taloudellinen vapaus

Taloudellinen vapaus onkin sitten vähän haastavampi saavuttaa, rahaa pitäisi tulla niin paljon että pystyy elämään niin vapaasti kuin haluaa. Tässä on varmasti mielipide-eroja mikä on riittävästi. Äkkiseltään voisi ajatella että kulutuksen kasvulla ei ole rajaa, eikä semmoista pääomaa olekkaan mikä riittäisi toteuttamaan kaikki haaveet ja lisäksi riittäisi tyydyttämään kasvavaa tuhlailunälkää. Tonyn kirjassa käy ilmi että taloudelliseen vapauteen ei tarvitakkaan aivan älyttömiä summia. Esimerkiksi omaa lentokonetta ei tarvitse ostaa jos haluaa lentää. Itseäni ei kiinnosta älytön Jetset elämä, taikka ostella tavaroita josta ei ole hyötyä, saati iloa pitkällä juoksulla. Jos varaan nykyisen 1500e/kk menojen lisäksi toiset 1500e/kk pelivaraa, niin ei tarvitse murehtia visalaskun maksamisesta, vaikka karibian risteily vähän venähtäisikin pidemmäksi taikka jossain kuussa tulisi kuljettua joka päivä taksilla. 3000e/kk tuloja varten tarvittaisiin 900ke omaisuus, joka tuottaa verojen jälkeen vähintään 4% vuosittain.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen


Taloudellisesta riippumattomuudesta kirjoitinkin runsas pari vuotta sitten, silloin arvoin puoli miljoonaa riittävän. Samaan lukuun pääsen edelleen, mutta tällä kertaa lisään yhden välitavoitteen sekä lisätavoitteen. Ylläolevat luvut pyöristettynä saadaan kolme virstanpylvästä; 200ke, 500ke ja 1Me. Isoja summia, onkohan nämä mitenkään saavutettavissa?

Jos säästän vuosittain noin 10ke (yli 25% säästöaste), niin ensimmäinen etappi tulee täyteen enemmin tai myöhemmin, vaikka tuotto olisikin pyöreä nolla. Tällä vauhdilla vuosia menisi 20, 50 ja 100.. Patjan väliin ei siis kannata kaikkea laittaa tai jää ensimmäiseen tavoitteeseen ilman passiivista tuottoa.

Kun laskuihin otetaan mukaan korkoa korolle efekti, velkavipu ja pitkä säästöaika, niin nämä kyseiset pylväät tullee saavutettua 10v, 20v ja 30v sisällä, vaikka säästösumma pysyisi samana. Omaan eläkeikään on vielä matkaa yli 30 vuotta, joten miljoona on vielä saavutettavissa, mutta miten?

  • Sijoittaminen osakkeisiin ja kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin säännöllisesti. Sijoittamalla 10ke vuodessa 20 vuoden ajan 6% tuotto-odotuksella, sijoitettu 200ke kasvaa lähes 400ke pääomaksi. Vaivaisella 4% tuotollakin n. 300ke. 30 vuoden säästöajalle 6% tuotto-odotus nostaa sijoitetun 300ke pääoman lähemmäs 800ke. Samassa ajassa 4% tuottaisi melkein 600ke. Joten mahdollisuus on olemassa. Pitää huomioida, että 20-30 vuoden aikajanaan mahtunee vähintään yksi kunnon romahdus. Lopputuloksen kannalta isompi romahdus saisi tulla alkumetreillä eikä loppusuoralla. Rohmahduksen pohjalla laitetut sijoitukset tasapainottavat huipulla ostettuja. Säännöllisyys tuottaa keskimääräisen tuoton.
  • Sijoittaminen laatuyhtiöihin. Suorissa osakesijoituksissa tarvisi suosia yrityksiä, jotka kasvattavat vuosittain rahamäärällistä osinkoa. Näin olleen sijoitetun pääoman osinkotuottoprosentti nousee helposti kaksinumeroiseksi.
  • Sijoitusasunnot velkavivulla. Käyttämällä vaikkapa 80% velkavipua, sijoitettu pääoma viisinkertaistuu laina-ajan loppuun mennessä, edellyttäen että itse sijoitusasunto on tuottoisa kohde, kassavirtapositiivinen. Isomalla vivulla omarahoitusosuus pienee edelleen. Esimerkiksi 90% vivutuksella, laittamalla 20ke omaa rahaa ja lainaamalla loput pankista, nousee oma pääoma 20 vuoden laina-ajan jälkeen 200ke, vaikka arvonnousua ei olisi tapahtunut lainkaan. Todellisuudessa sitä pitäisi olla vähintään inflaation verran.
  • Vaihtoehtoiset sijoitukset. Osuuskuntien tuotto-osuudet, yritysten ja valtioiden velkakirjat yms korkotuotto edellisten lisäksi on hyvää tasapainoa. Näissä ei korkoa korolle efektiä tule, ellei osuuksien määrää lisää saaduilla korkotuotoilla.

Edellä olevista summista voi saada osviittaa, että miljoonan pääoma on ihan mahdollista kerätä ennen eläkkeelle siirtymistä, kunhan aloittaa ajoissa. Itse tämän tajusin muutamia vuosia sitten, täytettyäni 30 vuotta. Silloin en kuitenkaan määritellyt euromääräistä tavoitetta itselleni. Vuonna 2013 olisi pitänyt sijoittaa vaikka velaksi, en uskaltanut. Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta tällä hetkellä salkun tuotto olisi aivan toista luokkaa, edellyttäen että olisin tehnyt hyviä valintoja. Aluksi tuli tehtyä joitakin virheitä mutta oppirahat eivät olleet kalliita.

En vielä tiedä millä painosuhteella mikäkin sijoitusmuoto kasvaa, mutta tasaisesti koitan niitä jakaa indeksien, osakkeiden, asuntojen ja korkojen kesken. Tein vaatimattoman 6% tuotto-odotuskäppyrän jossa vertaan toteumaa.


Kaavion toteuman tilanne on 31.12.2016 ja on hieman perässä tässä tekstissä annettua tavoitetta. 6% tuotto-odotuksella 100ke sijoitusvarallisuus pitäisi olla kerättynä 3-4 vuoden päästä. Taloudellinen turva (200ke) olisi saavutettuna ollessani 42v sekä taloudellinen riippumattomuus (500ke) ollessani 52v. Taloudellinen vapaus häämöttää viimeistään 62 vuotiaana. Jätin tämän pois kaavioista toistaiseksi koska se tuntuu edelleenkin liian kaukaiselta. Lisäksi laskuista puuttuu inflaation vaikutus. Oletan saavani 6% + inflaation verran tuottoa sijoitetulle pääomalle.

Säästämisestä huolimatta, aion myös elää tätä hetkeä. Oma säästöastetavoite on ollut maltilliset 20% nettotuloista ja parina viime vuonna olen sen myös ylittänyt mukavasti. Tämän enempää säästöruuvia ei tarvitse kiristää. Säästöruuvia voisi jopa höllentää, nimittäin sijoitusasunto lisää kassavirtaa joka menee automaattisesti pääoman kasvuun. Jatkossa useampi sijoitusasunto vain kiihdyttää tätä.

2 kommenttia:

  1. Sinulla on kyllä todellakin maltillinen säästöprosenti tavoite. Sitä kiristämällä, korkoa korolle ilmiö pääsisi vauhtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tämä oli itselle muistutuksena että nykyinen riittää :) Lisäksi menee melkein sama summa asuntolainaan, ja jos sen laskee mukaan, niin kokonaissäästöaste huitelee 40% paikkeilla.

      Poista