sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Kelaleikkurin takaisinmaksuaika

Takapihaltamme löytyy noin 150m2 verran nurmikkoa. Ei paljoa, mutta sen verran että joku leikkuri "pitää" olla. Viisi kesää sitä on tullut lyhennettyä entisen asukkaan bensakäyttöisellä ruohonleikkurilla, joka ei toiminut asunnon kauppakirjoja kirjoittaessa. Syynä oli juuttunut pakoventtiili sekä kaasuttimen rikkoontunut läppä ja ryyppy. Lisäksi ostin sytytystulpan. Nämä taisivat olla yhteensä 20e.

Vuotuiset menotkaan eivät ole päätä huimanneet: Kesässä on mennyt noin viisi litraa 98E:tä eli 8 euroa.

Ärsyttävin ominaisuus bensaleikkurissa on sen melu. Toisena tulee haju ja sen saastutus. Ainut hyvä puoli on että sillä voi pidempääkin ruohikkoa leikata, eikä ole niin väliä mitä edessä on, sinne ne kaikki kelpaavat.

Kelaleikkurin plussat on hiljaisuus, käyttökulu 0e ja säilytys ei tarvi paljoa tilaa. Huonoja puolia ovat pitkän tai märän nurmikon leikkuu, sekä jumittaminen käpyjen ja risujen tapauksessa. Järkevä leikkuuala on myös pienempi eikä sillä pysty leikkaamaan niin reunasta kuin perinteisellä ruohonleikkurilla. Itse työntäminen ei ole sen raskaampaa kuin perinteisenkään.

Viime keväänä ostin käytetyn kelaleikkurin, hintaan 40 euroa. Uusi vastaava olisi ollut hieman alta satasen. Olettaen että bensaleikkurin vuotuiset kulut olisi 10e (sisältäen 10 vuoden välein tehtävä 20e huolto). Omassa tapauksessa pitäisi vielä kolme kesää lykkiä kelaleikkuria, jotta investointi on maksanut itsensä.

Tilanne olisi toinen, jos edessä olisi uuden bensaleikkurin osto. 200e kertainvestointi plus 10e vuosikulut tekisi 20 vuoden aikana jo 400e menoerän. Jos sijoittaa 100e alkupääoman, sekä 10e vuosittain vaikkapa Nordnetin kuluttomaan indeksirahastoon olisi 20 vuoden jälkeen melkein tonni koossa!

Kesää odotellessa :)

torstai 3. maaliskuuta 2016

Veroparatiisit ja Suomi

Luin joku aika sitten Jyri Hännisen kirjan: Veroparatiisit ja Suomi - Eli kuinka liituraitamafia pyörittää varjotaloutta ja laskun siitä maksamme me.

Kirjassa käydään läpi veroparatiisitapauksia jotka ovat ilmenneet Suomessa. Kirja tarjoaa rautalankaa aiheesta riittävästi, ehkäpä jopa hieman liikaakin. Pääasia on että asia tulee selväksi. Ihmisten loputon ahneus ja oman edun tavoittelu menee yhteisen hyvän edelle.

Kirjan luettu mieleeni valtasi ristiriitaiset tunteet. Toisaalta uteliaisuus veroparatiiseihin tuli tyydytettyä, koska en ollut aiemmin asiaan juuri kiinnittänyt huomiota. Toisaalta mieleni täyttyi ärtymys, viha ja voimattomuuden tunne. Veroparatiisit eivät mahdu omaan moraaliseen käsitykseen. Uskon että maailma olisi parempi paikka ilman veroparatiiseja.

Sijoittajan kannalta kirjassa tuli yksi tärkeä pointti esille: veroparatiiseihin voidaan kätkeä yrityksen voittoja mutta yhtä hyvin sinne voidaan kätkeä myös tappiot, jotka sitten vaikuttaisivat osakekursseihin ja lopulta jopa konkurssiin.

Ketä tai mikä sitten on ns. liituraitamafia?
Ennen kirjan lukemista ajattelin sen olevan yritysjohtoa tai pankkiireja. Tavallaa.. mutta todellisuudessa liituraitamafia on kirjanpitäjistä, asianajajista ja konsulteista muodostuva alhaisen moraalin omaava ryhmä maanpettureita.

Surkuhupaisinta tässä aiheessa on se, että suomessa on tehty harmaasta taloudesta eräs syntipukki talousongelmiin, mutta samalla rajojen yli valuu miljardi tolkulla rahaa "laillisesti".

maanantai 22. helmikuuta 2016

Hyödyllisimmät hankinnat 1-2v lapselle

Noin vuosi sitten kirjoitin hyödyllisimmät hankinnat 0-1v lapselle. Tästä eteenpäin onkin ollut vähän hankalampaa keksiä tarpeellista ostamista. Kuopus ei ihan vielä ole kahta täyttänyt, mutta mitään erikoisempaa ei tarvitse ennen tuota päivää hankkia. Tässä listaus, jota on tullut kirjailtua vuoden verran:
  1. Stokke Table Tablet. Ellet ole jo aiemmin hankkinut eikä pöytä ole vielä pilalla, investointi tähän kannattaa.
  2. Ruokailuastiat jotka kestävät lattialle tiputtamisen. Meillä ainakin astiat lentävät turhankin usein lattialle. Heittelyyn kun yhdistetään kivilattia, on sirpaleet varmoja.
  3. Lautanen jossa on sisälle käännetty reuna. Esim Arabian lastenlautanen (tosin tämä ei täytä kohtaa kolme, mutta on muuten sen verran raskas ettei hevillä lähde Stoken päältä.
  4. Ruokalappu jossa on hihat. "Minä itte" kun alkaa syömään, on suojautuminen tarpeen. Näitä löytyy esim Ikeasta. Käyttäjäpalaute oli kuitenkin 1v6kk iästä lähtien sen verran negattivinen, että näiden käyttö piti lopettaa. Tämän jälkeen ruokailun ajaksi puettiin tarvittaessa huonoksi mennyt pitkähihainen paita suojaamaan päivävaatteita. Lopuksi kankainen ruokalappu naruilla varustettuna pysyi kaulalla. Nyt melkein 2v osaa syödä (niin halutessaan) suttaamatta.
  5. Kunnolliset ulkovaatteet ja -kengät. Ulkoilu on välineurheilua, varsinkin kosteilla keleillä. Vähintä ovat kosteuden kestävät hanskat.
  6. Potta. Vaikka pottailun voi aloittaa jo 6kk iässä, niin vuoden vanhasta eteenpäin siitä voi jotain tullakkin.
  7. Dublot. Meillä on molemmat muksut rakennelleet vuoden ikäisestä lähtien. Nelivuotiaskin vielä tykkää rakennella, joten ovat melko pitkäikäisiä leluja. Lisäksi nämä kestävät "isältä pojalle" jos näitä haluaa säästää.
  8. Kirjat. Meillä luetaan kirjoja. Kuopus osasi pyytää vanhempaa lukemaan n. 1v5kk lähtien, sanomalla "luetaa". Meillä kirjat lainataan pääosin kirjastosta. Joitain suosikkikirjoja on kuitenkin ostettu.
  9. Sänky. Kuopus oppi itse kiipeemään pois pinnasängystä 1v7kk ikäisenä, joten oli parempi hommata lastensänky.
  10. Juniorituoli. Kuopus oppi kiipeemään syöttötuoliin ja sieltä pois 1v8kk ikäisenä. Lisäksi käsinojilla oli noustu istuskelemaan jo aiemmin. Joten ostin kuopukselle myös Ikean 49 euron ingolf-tuolin, jollainen oli hommattu esikoiselle n. 2v6kk ikäisenä.

Meiltä löylyy leluja laidasta laitaan: autoja, Brio-rataa, Dubloja, Hotwheel-rata, keppihevonen, leikkikeittiö, nukketalo, palapelejä, pehmoleluja, potkuauto- ja mopo, puupalikoita, radio-ohjattava, soittimia, taaperokärry yms.

Joku voisi todeta että liikaa leluja (ainakin kun joutuu kaiken siivoomaan lattialta). Itse uskon että vähemmälläkin "roinalla" lapset kasvaisivat. Tavarapaljouden hankintaan ei ole kuitenkaan käytetty suurta pääomaa. Paljon on saatu sekä ostettu käytettynä. Lasten kasvaessa pitää vaan raivata vähiten käytettyjä kiertoon, ettei tavarapaljous riistäydy käsistä.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Mitä raha on?

Otsikon vastauksen antaa esimerkiksi Suomen Pankin - Lyhyt johdatus rahaan -vihkonen.

Jos kuitenkin haluat hieman kattavamman ja mielenkiintoisemman esityksen aiheesta, suosittelen lukemaan Ville Iivarisen kirjan "Raha - mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?".
Tämä kirja kertoo monelta kantilta mitä raha on, mistä sitä tulee ja mihin sitä häviää. Lisäksi paljon muutakin.

Iivarisen kirja on hyvin mukaansatempaava, ainakin rahasta kiinnostuneelle lukijalle. Itse olisin halunnut lukea sen vaikka yhdeltä istumalta jos vain olisi ehtinyt. Heti ensimmäisellä lukutuokiolla piti oikein nipistää itseä ja todeta, voiko tämä kaikki olla totta. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kolmasosa aikuisväestöstä ajatteli että pankki pitää "heidän" rahojaan säilössä. Samaisessa tutkimuksessa kahdella kolmesta oli käsitys että pankit voivat lainata rahaa vain sen verran kuin pankissa on talletuksia. Pankkilainat eivät ole siis peräisin pankkitalletuksista, vaan pankkilainat ovat peräisin pankkilainoista.

Kirjassa kerrotaan kuinka finanssiala pyörittää koko maailmaa. Rahalla saa valtaa. Raha sekä valta keskittyvät entistä pienemmälle ihmisjoukolle. Samalla kuin yhä suurempi joukko maapallon ihmisistä elää velallisena.

Tässä muutamia poimintoja joita kirjassa myös mainitaan:
  1. Yksityiset pankit luovat suurimman osan rahasta. Ei siis valtiot saati keskuspankit.
  2. Poliitikot eivät tunnu tätä myöskään tietävän (tai myöntävän)
  3. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä ilman velkaa ei olisi rahaa
  4. Köyhien lukumäärä maapallolla on erittäin suuri. Arviolta 80% maapallon ihmisistä ansaitsee alle 10 dollaria päivässä.
  5. Kehitysmaiden maksamat lainakorot maailmanpankille ovat vuodessa enemmän kuin kehitysmaille annettu kehitysapu. Myös pääomapako kehitysmaista ja niissä tehty laillinen veronkierto ovat moninkerroin isompia summia kuin keihtysapu.
  6. Loputon exponenttiaalinen kasvu rajallisissa resurseissa päättyy jossain vaiheessa. Kasvua pitää pystyä rajoittamaan.
  7. Viimeistään 300 vuoden päästä maapallolla on todella kuuma, ellei mitään tehdä energiakulutuksen kasvulle. Ei siis riitä pelkästään puhtaampi energiantuotanto, vaan jatkuvan kasvun on hidastuttava.
  8. Euromaiden alijäämäiset valtiot kyöhtyvät entisestään, vaikka julkista taloutta leikattaisiin ja byrokratiaa poistettaisiin. Eli kun BKT laskee köyhtyy valtio kuin valtio.
Omaa pohdintaa..

Jos katsoo ulos ikkunasta, tai katsoo uutisia taikka pohtii ihan muuten vain miten asiat ovat. Tuntuu että kurjuus ja pahoinvointi vain lisääntyy jatkuvasti. Rahanahneet keksivät yhä ihmeellisempiä temppuja kerätekseen entistä enemmän rahaa itselleen, joka siis tarkoittaa köyhien velkaantumista. Tätä muutosta ei tunnu pysäyttävän mikään. Yksittäinen ihminen kokee vain voimattamuudentunteen koneiston rattaissa. Tästä seuraa väistämättä yhä suurempi joukko ihmisiä passivoituu. Tätä ei auta yhtään että ihmisille ei edes voida kertoa totuutta. Voi olla että totuudellakaan ei ole merkitystä, koska yhä suurempaa joukkoa ei enää vain kiinnosta mitä "herrat" touhuaa. Jos kuitenkin jotakin sattuu kiinnostamaan, hänet tullaan leimaamaan hulluksi tai pölhöpupulistiksi. Sen media osaa.

On vaikea uskoa etteikö nykyinen rahoitusjärjestelmä olisi mitenkään syyllinen maapallon pahoinvointiin. Olkoon syy taikka seuraus, mikä tahansa olisi suurimmalle osalle maapallon väestöä parempi vaihtoehto. Vai onko pahoinvoinnin perimmäinen syy viides kuolemansynti, ahneus

Mutta takaisin kirjaan..

Kirjassa esitetään ratkaisuksi rahareformia. Äkkiseltään kuulostaa hyvältä idealta. Maalaisjärjellä ajatellessa näinhän se rahajärjestelmä pitäisikin toimia demokraattisessa valtiossa/maailmassa. Jotkut saattavat uskoa taikka toivoa että näinhän se nykyisinkin on.

Sveitsissä 110 000 ihmistä on kannattanut kansalaisaloitetta, jossa olemattoman rahan luonti ei olisi enää mahdollista. Aiheesta kirjoitti talouselämä noin kuukausi sitten. Saa nähdä miten käy.

Omalta kohdaltani nykyinen rahajärjestelmä sopii ainakin toistaiseksi oikein hyvin. Asuntolainan korot ovat lähellä nollaa. Palkka tulee tilille. Omatalous on ylijäämäinen.

Mitä se raha sitten on?

Se on uskoa. Se on vaihdon väline. Se on pankin lupaus maksaa rahaa. Se on yhteiskunnan lakien määrittelemä maksuväline.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Vuoden 2016 tavoitteet

Vuosi on vaihtunut muutama viikko sitten. Viime vuoden tapaan laitan omat tavoitteet julkiseksi jotta niiden pitäminen olisi helpompaa.
  1. Säästöprosentti vähintään 20%. Sama tavoite kuin viime vuonna. Tosin euromäärä saattaa laskea, nimittäin aion tehdä lyhennettyä työviikkoa.
  2. Joustava hoitoraha nelipäiväisellä työviikolla. Kuopus on vielä vuoden verran alle kolme, joten pitää hyödyntää niin kauan kuin mahdollista.
  3. Keskimääräinen kuukausikulu alle 1500e/kk. Viime vuonna en saanut kuluja tippumaan mutta jos tänä vuonna.. Osittainen hoitovapaa ja pienemmät tulot vaativat pienempiä menoja.
  4. Nordnet-salkun käteisposition kasvattaminen yli tonniin (tällä hetkellä muutaman satasen miinuksella superluotolla). Viime vuonna puskuria tuli tyhjennettyä Fortumin ja Seadrill ostamiseen, jotka ovat vieläkin pakkasella.. Luotolla tuli ostettua lisää myös TeliaSoneraa.
  5. Tulla paremmaksi puhujaksi. Tarvitsen työssäni puhetaitoja sekä välillä myös esiintymistaitoja, molemmat taidot saisivat olla paremmat. Alkajaisiksi aion lukea Juhana Torkin puhevalta-kirjat.
  6. Nukkua riittävästi. Tämä helpommin sanottu kuin tehty. Ensinnäkin lapset saattavat herättää yöllä. Toiseksi vuorokaudesta tuntuu loppuvan tunnit kesken. Eniten taitaa olla itsestä kiinni kuinka paljon kunnon yöunia arvostaa. Illalla ei ole pakko räplätä tablettia tai kännyä, saati tehdä töitä. Stressitason pitäminen sopivana helpottanee asiaa. Hälytysmerkkeinä ovat vaikeus nukahtaa ja herääminen ennen kellon soittoa.
  7. Oppia tyhjentämään mieli niin halutessaan. Tähän pitää löytää joku mieluinen keino; mindfulness, meditaatio tai joku vaan. Tavoitteena nopeampi nukahtaminen sekä tietoisen läsnäolon taito.
Tämmöisiä tällä kertaa.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Vuoden 2015 menot

Vuosi on vaihtunut ja on hyvä aika tarkastella miten viime vuosi meni kulujen osalta. Luvut löytyvät päivitetyltä menot-sivulta.

Budjetti vuodelle 2015 oli 1380e/kk. Tämä oli turhan ylioptimistinen arvio. Tästä jäin todella kauas nimittäin keskimääräiset kulut olivat 1710e/kk. Yksi syy oli lasten säästöjen kirjanpidollinen vaihto säästöistä kuluiksi (yhteensä 60e/kk). Loput 3240e menivät sitten elämiseen.

Suurin syy oli kasvaneet ruokakulut ylipäätään (1220e yli budjetoidun). Ruokamenot kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna 516e. Osasyy tähän oli vaimon pienet tulot, lähinnä vain kotihoidontuki. Toiseen autoon piti ostaa uudet kesärenkaat (350e). Samaiseen autoon piti tehdä jakopäänremontti itse ja säästää 300e työt mutta tämä jäi tekemättä. Muita isoja kuluja joita en ollut budjetoinut olivat uusi astianpesukone (499e), petauspatja (380e) ja pihaapuun kaato (100e). Olin ajatellut säästäväni vaate- ja kengämenoista mutta ostin kuusi paria laadukkaita nahkakenkiä kun halvalla sai (307e), suurin osa vielä paketissa, joten tämä pitäisi näkyä tulevina vuosina alhaisempina kuluina.

Näiden lisäksi rahaa vain kului. Kaikkea ei voi ennakoida, joten budjettikin pitäisi olla realistinen. Kasvaneista kuluista huolimatta sain säästettyä 27% nettotuloistani ja lisäksi lyhennettyä asuntolainaa sen mitä pankki vaati. Joten vuosi meni talouden näkökulmasta ihan hyvin.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Vuoden 2015 tavoitteiden toteuma

Vuosi sitten kirjoitin tavoitteet vuodelle 2015. Aika tarkastella kuinka kävi.
  1. Kuukausittainen säästötavoite oli vähintään 20%. Lopullinen säästöprosentti oli 27 %. Tämä on suurin säästöprosentti koko aikuisiälläni. Tämä oli mahdollista koska asuntalainan lyhennys tiputettiin lähes minimiin runsas vuosi sitten.
  2. Tarkoitus oli ostaa loput osuuskorkoa maksavien s-osuuskauppojen jäsenyydet. Lopputuloksena oli ostaa vaimolle ja lapsille eniten korkoa maksavat.
  3. Tuottoa.fi-osake jäi ostamatta. Tähän tarkoitetun tonnin käytin yrityslainat.fi palveluun. Hajauttaminen toteutui. Voisin kirjoittaa oman tekstin yrityslainat.fi palvelusta myöhemmin.
  4. Taukoliikuntaa tuli harrastettua työpäivän aikana, mutta useammin olisi tarvinnut. Seinäkello tuli seinällä, mutta eipä siitä juuria apua ollut. Jotain pitää vielä keksiä että takamus irtoaa tuolista. Sähköpöytä olisi tietysti hyvä ratkaisu.
  5. Ylimääräisestä tavaraa tuli jonkin verran heitettyä roskiin ja kierrätykseen. Onneksi uutta tavaraa ei tullut juurikaan hankittua.
  6. Tavaroiden raivauksen yhteydessä tuli hieman järjesteltyä, mutta parantamisen varaa löytyy.
  7. Alumiinin vähentäminen onnistui melko hyvin. Olut maistuu paremmalta lasipullosta ja tuoremehut myydään Lidlissä lasipulloissa. Alumiiniton dödö ei ole kovinkaan tehokasta. Menettelee normaalina päivänä, mutta tarvittaessa perinteistä on käytettävä silloin kun ei ole soveliasta haista hielle.
  8. Fluorin vähentäminen onnistui hammastahnan osalta. Frantsilan fluoriton hammastahna oli käytössä 90% vuodesta. Mielestäni pesuteho on yhtähyvä kuin "hammaslääkäriliiton suosittama" suosittu valtamerkki. Tosin joulun päivinä kaipaisi kuitenkin tätä kunnolla vaahtoavaa myrkkyä. Ylensyönti, herkut ja konvehdit eivät ole hampaille(kaan) terveellistä.
Kokonaisuutena vuosi oli henkisen kasvun vuosi. Luin kirjoja vuoden mittaan moninkerroin enemmän kuin insinööriksi valmistumisen jälkeen olen lukenut yhteensä. Vuorokauteen ei ole tiettävästi tullut yhtään tuntia lisää, mutta ajankäyttö on muuttunut. Niistä lisää myöhemmin.

Suuresta säästötavoitteestani huolimatta, en kokenut luopuvani mistään tarpeellisesta, mutta turhasta kylläkin.