Olen ottanut eläkevakuutuksen vuonna 2008. Siitä lähtien olen miettinyt olikohan tuo ihan viisasta.. Maksat kuukausittain summaa josta saat verohyödyn pääomatuloista tai vastaavan summan ansiotuloista. Kannattavaa?
Äkkiseltään joo, mutta ne turkasen kulut! Eläkevakuutukset ovat täynnä kuluja. Menee henkivakuutukseen, merkintäpalkkiota säästösummasta, hallinnointikulua pääomasta sekä vakuutuksen sisällä olevien rahastojen kuluja.
Kulut ovat varmat mutta tuotoista ei ole takuita. Lisäksi sana vakuutus on tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava. Maksat vakuutusta josta saat korkeintaan sen takaisin jonka olet sinne säästänyt. Tosin tämän vakuutuksen osuus on ollut omalla kohdalla vain muutamia euroja vuodessa, joten menköön. Viimeinen niitti oli kuitenkin, kun katsoin yhteenvedon viime vuonna maksetuista maksuista. Vakuutuksen osuutta oli nostettu kipupisteen yli; 4.74e/kk, eli enemmän kuin aikaisempina vuosina koko vuotena! Minun tapauksessa tämä tarkoittaa lähes 10% osuutta koko maksetusta summasta. Tähän kun lätkästään vielä muut kulut, menee todellisuudessa enää 80% rahoistani kasvamaan "tuottoa".
Olen maksanut nyt yhteensä 3700e tuonne. Säästöön on kertynyt n. 4650e. Tästä tulisi laskennallinen noin 8% vuosituotto. Mikä sinsä on ihan ok tuotto. Tosin tuotto on ollut pitkän aikaa vaatimattomat 4%, mikä taas ei ole.
Kolmenkymmenen vuoden päästä sitten näkee mitä tähän mennessä ansaittu pääoma on kasvanut. Neljän prosentin tuotolla loppusumma olisi vaivaiset 15000e, mutta 8% tuotolla jo mukavat 47000e. Mikä sitten lienee veroprosentti vuonna 2045, on täysin kysymysmerkki, mutta verottomana niitä ei saa mitenkään.
Syy miksi tuon vakuutuksen joskus otin, oli sen veroetu. Eli maksaessa saat veropalautuksena osan maksuista. Tosin tämä etu menee lähes täysimääräisesti kulujen maksuun. Eläkkeellä olessa eläkevakuutuksista otettu raha on täysin pääomaveroon laskettavaa tuloa, jolloin veroetua aletaan maksamaan takaisin valtiolle.
Lisää aiheesta mm. Saiturin blogitekstistä eläkevakuutuksen karmea totuus
Mitä sitten tilalle?
Ajattelin jatkaa kuukausisäästämistä 45e ja sen laittaa tasaisesti Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin; Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Siitäkin huolimatta että indeksit alkavat olemaan melko korkealla, maailman tilanne mikä on ja näihin rahastoihin kohdistuu myös pieni merkintäpalkkio (0.1%). Hallinnointikulutkin ovat 0.45%, 0.45% ja 0.43%. Seligsonin tuottolaskuri näyttäisi 30v säästöajalle mukavaa pottia; 70796 euroa. Sen verran pitää indeksejä seurata, että tekee lisäsijoituksia kun ne ovat alhaalla. Kolmenkymmenenvuoden aikana tulenee vielä useampi lasku ja toivottavasti myös nousua.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Vauva nukkumaan
Nukkuminen on ihmisen perustarpeita, niin vauvan kuin vanhempienkin. Ennen oman lapsen syntymää sain kuulla monenlaista tarinaa miten vaippaikäinen ei nuku yöllä. Otin tämän pienimuotoisena haasteena ja tässä vähän ajatuksia aiheesta.
Ensimmäinen lähtökohta on tiedostaa että ihminen tarvitsee vuorokaudessa tietyn määrän ravintoa ja lepoa. Yöllä nukutaan ja päivällä syödään. Toinen lähtökohta on miettiä miten itse nukuu yöt.
Itse olen hyvin herkkäuninen, enkä pidä itsestään selvyytenä että pystyisin nukkumaan edes 8 tuntia putkeen. Tästä syystä en nuku päiväunia jotta unirytmi ei sotkeentuisi. Syön illalla riittävästi ettei nälkä yllätä kesken yön. Makuuhuoneen lämpötila pidetään sopivan viileänä. Ikkunoissa on pimennysverhot ettei katuvalot eikä ohi ajavat autot taikka aamuaurinko ei häiritse.
Edellä olevien lisäksi yöunta voi häiritä stressi tai sairastelu. Nämä vaikutavat varmasti myös lapsen uniin. Jo pelkkä nuha voi tehdä yöstä hyvinkin katkonaista. Nuhanenälle ei tuputeta puuroa eikä lehmänmaitoa, jotta limaneritys pysyy aisoissa.
Otan lapset syliin aina kun se on mahdollista, lisäksi kanniskelen niitä mielelläni. Kantamisen voi ottaa vaikka kuntoiluna, samalla molempien stressitasot laskee. Meillä on molemmat lapset viihtyneet myös rintarepussa.
Meillä lasta ei nukuteta, vaan laitetaan sänkyyn sopivan väsyneenä. Illalla annetaan riittävästi ruokaa ja röyhytetään huolellisesti. Itse kanniskelen vauvaa mielummin ennen puolta yötä, saati keskellä yötä herättyään ilmavaivoihin. Syntymästä asti olen sanonut "hyvää yötä". Tämä taikasana toimii myöhemmin merkkinä, että nyt aletaan nukkumaan.
Molemmilla lapsilla olemme käyttäneet kapaloa 0..3kk, sekä unipussia 3kk eteenpäin. Noin vuodenikäisellä se jää pieneksi. Omasta mielestä nämä ovat auttaneet.
Olemme siirtäneet molemmat lapsemme omiin huoneisiin noin 2 viikon ikäisinä. Kumpikin on ollut sellainen tuhtaaja ettei herkkäuninen iskä pysty nukkumaan siinä metelissä edes tulpat korvissa.
Tutin harkittu käyttö on mielästäni auttanut yöunissa. Tutti ei ole suussa päivälläkään kuin tarvittaessa. Pääsääntöisesti olemme laittaneet vauvat nukkumaan ilman tuttia. Esikoinen jätti vapaaehtoisesti tutin käytön vuoden ikäisenä.
Aloitin tämän kirjoituksen lähes vuosi sitten. Kuopus on nukkunut läpi yön nyt muutamia kuukausia. Näin vuosi suurinpiirtein meni:
0-2kk
Vastasyntynyt syö ja nukkuu. Syöminen tapahtuu säännöllisesti, joten ajoitetaan illan viimein syöttö hieman ennen vanhempien nukkumaan menoa. Meillä oli alussa niin, että tissiä 21-22 välissä ja vaimo sai mennä nukkumaan. Sitten vaihdoin yöpuvun ja annoin pullosta maitoa jos vielä kaipasi lisää ruokaa. Yösyötöt meni tissillä. Herätys oli yleensä noin klo 3 ja seuraava klo 7. Muutamana yönä tyyliin klo 2 ja 5. Päivällä ja illalla hyvin syönyt kaipasi maitoa öisin noin neljän tunnin välein.
2-4kk
Parikuukautinen alkaa jo seurustelemaan vanhempien kanssa. Vauvalle voi pitää seuraa tai nukuttaa. Meillä molemmat lapset on viihtynyt illalla sylissä ja rintarepussa. Repun kanssa voi touhuta samalla kevyitä kotitöitä. Tässä iässä meillä nukahdettiin lähes välittömästi vaunuilla tai autolla mentäessä. Joten illan liikkumisia kannatti hieman ajoittaa ja tarvittaessa rajoittaa. Herätys viimeistään paria tuntia ennen yöunille siirtymistä. Seurustelua, kunnon tankkaus, kuivitus ja röyhytys. Sänkyyn klo 22-23. Yöherätys oli tiedossa 4-5 aikaa, joskus jopa 6-7 aikaan.
4-5kk
Pelkkä maito ei kauan nälkää pidättele. Neljän kuukauden iässä yösyötön ajankohta alkoi aikaistua. Mutta ei hätää, sen sai korjattua tarjoamalla iltaisin velliä tai puuroa. 5kk:lle voi antaa kaurapuuroa, joka on meillä kelvannut iltaisin. Puuroja kannattaa vaihdella.
6-7kk
Päiväunia on kolme. Viimisien pituutta pitää tarvittaessa rajoittaa. Puurolautasen kokoa pitää kasvattaa. Tässä iässä iltakahdeksalta menee pari desiä puuroa ja yhdekseltä ennen nukkumaan menoa desi korviketta. Herää kuuden aikaa tai aikaisemmin. Pieni tankkaus maitoa (50ml) ja unta kasiin asti.
8-10kk
Iltaunet jätetään pois, jos aamupäivällä ja iltapäivällä nukuttu yhteensä kolme tuntia tai enemmän. Ruokaa menee päivänmittaa yhä isompia annoksia. Ysiltä nukkumaan laitettu herää aamulla kahdeksan aikaa. Yöllä voi joutua laittamaan tuttia, mutta yötarjoilu on jätetty pois.
10-12kk
Vuorokausi menee helpoiten rutiinilla. Syödään ja mennään nukkumaan tiettyinä aikoina. Päivällä nukkumista rajoitetaan tarvittaessa noin kahteen tuntiin. Kunnon iltasyöminen on tärkeää, tämä vaatii välillä virikkeitä kuten kirjoja. Ruokaa ei kuitenkaan tuputeta. Yöllä nukutaan klo 21-08
12-36kk
Esikoisen vuorokausirytmi on ollut lähes samana vuodesta kolmeen. Yöllä nukutaan klo 21-08 sekä päivällä klo 14-16. Yöheräämiset ovat pääsääntöisesti johtunut peiton pois menemisestä tai yöpehmolelu on tippunut lattialle. Pissahätä on myös herättänyt muutaman kerran.
Aina kaikki ei mennyt meilläkään näin helposti. Hampaiden puhkeamiset vaivasi muutaman yön kerrallaan. Sairastelut tarkoitti myös katkonaisia öitä, tosin nämä ovat pysyneet kurissa. Ei voi olla korostamatta ruuan merkitystä niin äidin kuin lapsenkin osalta. Esikoinen ei ole vielä syönyt yhtään antibiottikuuria. Kuopus on syönyt yhden kuurin korvatulehdukseen. Vastuskyky on vielä tallella.
Muualta luettavaa esim täältä tai täältä
Ensimmäinen lähtökohta on tiedostaa että ihminen tarvitsee vuorokaudessa tietyn määrän ravintoa ja lepoa. Yöllä nukutaan ja päivällä syödään. Toinen lähtökohta on miettiä miten itse nukuu yöt.
Itse olen hyvin herkkäuninen, enkä pidä itsestään selvyytenä että pystyisin nukkumaan edes 8 tuntia putkeen. Tästä syystä en nuku päiväunia jotta unirytmi ei sotkeentuisi. Syön illalla riittävästi ettei nälkä yllätä kesken yön. Makuuhuoneen lämpötila pidetään sopivan viileänä. Ikkunoissa on pimennysverhot ettei katuvalot eikä ohi ajavat autot taikka aamuaurinko ei häiritse.
Edellä olevien lisäksi yöunta voi häiritä stressi tai sairastelu. Nämä vaikutavat varmasti myös lapsen uniin. Jo pelkkä nuha voi tehdä yöstä hyvinkin katkonaista. Nuhanenälle ei tuputeta puuroa eikä lehmänmaitoa, jotta limaneritys pysyy aisoissa.
Otan lapset syliin aina kun se on mahdollista, lisäksi kanniskelen niitä mielelläni. Kantamisen voi ottaa vaikka kuntoiluna, samalla molempien stressitasot laskee. Meillä on molemmat lapset viihtyneet myös rintarepussa.
Meillä lasta ei nukuteta, vaan laitetaan sänkyyn sopivan väsyneenä. Illalla annetaan riittävästi ruokaa ja röyhytetään huolellisesti. Itse kanniskelen vauvaa mielummin ennen puolta yötä, saati keskellä yötä herättyään ilmavaivoihin. Syntymästä asti olen sanonut "hyvää yötä". Tämä taikasana toimii myöhemmin merkkinä, että nyt aletaan nukkumaan.
Molemmilla lapsilla olemme käyttäneet kapaloa 0..3kk, sekä unipussia 3kk eteenpäin. Noin vuodenikäisellä se jää pieneksi. Omasta mielestä nämä ovat auttaneet.
Olemme siirtäneet molemmat lapsemme omiin huoneisiin noin 2 viikon ikäisinä. Kumpikin on ollut sellainen tuhtaaja ettei herkkäuninen iskä pysty nukkumaan siinä metelissä edes tulpat korvissa.
Tutin harkittu käyttö on mielästäni auttanut yöunissa. Tutti ei ole suussa päivälläkään kuin tarvittaessa. Pääsääntöisesti olemme laittaneet vauvat nukkumaan ilman tuttia. Esikoinen jätti vapaaehtoisesti tutin käytön vuoden ikäisenä.
Aloitin tämän kirjoituksen lähes vuosi sitten. Kuopus on nukkunut läpi yön nyt muutamia kuukausia. Näin vuosi suurinpiirtein meni:
0-2kk
Vastasyntynyt syö ja nukkuu. Syöminen tapahtuu säännöllisesti, joten ajoitetaan illan viimein syöttö hieman ennen vanhempien nukkumaan menoa. Meillä oli alussa niin, että tissiä 21-22 välissä ja vaimo sai mennä nukkumaan. Sitten vaihdoin yöpuvun ja annoin pullosta maitoa jos vielä kaipasi lisää ruokaa. Yösyötöt meni tissillä. Herätys oli yleensä noin klo 3 ja seuraava klo 7. Muutamana yönä tyyliin klo 2 ja 5. Päivällä ja illalla hyvin syönyt kaipasi maitoa öisin noin neljän tunnin välein.
2-4kk
Parikuukautinen alkaa jo seurustelemaan vanhempien kanssa. Vauvalle voi pitää seuraa tai nukuttaa. Meillä molemmat lapset on viihtynyt illalla sylissä ja rintarepussa. Repun kanssa voi touhuta samalla kevyitä kotitöitä. Tässä iässä meillä nukahdettiin lähes välittömästi vaunuilla tai autolla mentäessä. Joten illan liikkumisia kannatti hieman ajoittaa ja tarvittaessa rajoittaa. Herätys viimeistään paria tuntia ennen yöunille siirtymistä. Seurustelua, kunnon tankkaus, kuivitus ja röyhytys. Sänkyyn klo 22-23. Yöherätys oli tiedossa 4-5 aikaa, joskus jopa 6-7 aikaan.
4-5kk
Pelkkä maito ei kauan nälkää pidättele. Neljän kuukauden iässä yösyötön ajankohta alkoi aikaistua. Mutta ei hätää, sen sai korjattua tarjoamalla iltaisin velliä tai puuroa. 5kk:lle voi antaa kaurapuuroa, joka on meillä kelvannut iltaisin. Puuroja kannattaa vaihdella.
6-7kk
Päiväunia on kolme. Viimisien pituutta pitää tarvittaessa rajoittaa. Puurolautasen kokoa pitää kasvattaa. Tässä iässä iltakahdeksalta menee pari desiä puuroa ja yhdekseltä ennen nukkumaan menoa desi korviketta. Herää kuuden aikaa tai aikaisemmin. Pieni tankkaus maitoa (50ml) ja unta kasiin asti.
8-10kk
Iltaunet jätetään pois, jos aamupäivällä ja iltapäivällä nukuttu yhteensä kolme tuntia tai enemmän. Ruokaa menee päivänmittaa yhä isompia annoksia. Ysiltä nukkumaan laitettu herää aamulla kahdeksan aikaa. Yöllä voi joutua laittamaan tuttia, mutta yötarjoilu on jätetty pois.
10-12kk
Vuorokausi menee helpoiten rutiinilla. Syödään ja mennään nukkumaan tiettyinä aikoina. Päivällä nukkumista rajoitetaan tarvittaessa noin kahteen tuntiin. Kunnon iltasyöminen on tärkeää, tämä vaatii välillä virikkeitä kuten kirjoja. Ruokaa ei kuitenkaan tuputeta. Yöllä nukutaan klo 21-08
12-36kk
Esikoisen vuorokausirytmi on ollut lähes samana vuodesta kolmeen. Yöllä nukutaan klo 21-08 sekä päivällä klo 14-16. Yöheräämiset ovat pääsääntöisesti johtunut peiton pois menemisestä tai yöpehmolelu on tippunut lattialle. Pissahätä on myös herättänyt muutaman kerran.
Aina kaikki ei mennyt meilläkään näin helposti. Hampaiden puhkeamiset vaivasi muutaman yön kerrallaan. Sairastelut tarkoitti myös katkonaisia öitä, tosin nämä ovat pysyneet kurissa. Ei voi olla korostamatta ruuan merkitystä niin äidin kuin lapsenkin osalta. Esikoinen ei ole vielä syönyt yhtään antibiottikuuria. Kuopus on syönyt yhden kuurin korvatulehdukseen. Vastuskyky on vielä tallella.
Muualta luettavaa esim täältä tai täältä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)