Mitä raha on?

Otsikon vastauksen antaa esimerkiksi Suomen Pankin - Lyhyt johdatus rahaan -vihkonen.

Jos kuitenkin haluat hieman kattavamman ja mielenkiintoisemman esityksen aiheesta, suosittelen lukemaan Ville Iivarisen kirjan "Raha - mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?".
Tämä kirja kertoo monelta kantilta mitä raha on, mistä sitä tulee ja mihin sitä häviää. Lisäksi paljon muutakin.

Iivarisen kirja on hyvin mukaansatempaava, ainakin rahasta kiinnostuneelle lukijalle. Itse olisin halunnut lukea sen vaikka yhdeltä istumalta jos vain olisi ehtinyt. Heti ensimmäisellä lukutuokiolla piti oikein nipistää itseä ja todeta, voiko tämä kaikki olla totta. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kolmasosa aikuisväestöstä ajatteli että pankki pitää "heidän" rahojaan säilössä. Samaisessa tutkimuksessa kahdella kolmesta oli käsitys että pankit voivat lainata rahaa vain sen verran kuin pankissa on talletuksia. Pankkilainat eivät ole siis peräisin pankkitalletuksista, vaan pankkilainat ovat peräisin pankkilainoista.

Kirjassa kerrotaan kuinka finanssiala pyörittää koko maailmaa. Rahalla saa valtaa. Raha sekä valta keskittyvät entistä pienemmälle ihmisjoukolle. Samalla kuin yhä suurempi joukko maapallon ihmisistä elää velallisena.

Tässä muutamia poimintoja joita kirjassa myös mainitaan:

1. Yksityiset pankit luovat suurimman osan rahasta. Ei siis valtiot saati keskuspankit.
2. Poliitikot eivät tunnu tätä myöskään tietävän (tai myöntävän)
3. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä ilman velkaa ei olisi rahaa
4. Köyhien lukumäärä maapallolla on erittäin suuri. Arviolta 80% maapallon ihmisistä ansaitsee alle 10 dollaria päivässä.
5. Kehitysmaiden maksamat lainakorot maailmanpankille ovat vuodessa enemmän kuin kehitysmaille annettu kehitysapu. Myös pääomapako kehitysmaista ja niissä tehty laillinen veronkierto ovat moninkerroin isompia summia kuin keihtysapu.
6. Loputon exponenttiaalinen kasvu rajallisissa resurseissa päättyy jossain vaiheessa. Kasvua pitää pystyä rajoittamaan.
7. Viimeistään 300 vuoden päästä maapallolla on todella kuuma, ellei mitään tehdä energiakulutuksen kasvulle. Ei siis riitä pelkästään puhtaampi energiantuotanto, vaan jatkuvan kasvun on hidastuttava.
8. Euromaiden alijäämäiset valtiot kyöhtyvät entisestään, vaikka julkista taloutta leikattaisiin ja byrokratiaa poistettaisiin. Eli kun BKT laskee köyhtyy valtio kuin valtio.

Omaa pohdintaa..

Jos katsoo ulos ikkunasta, tai katsoo uutisia taikka pohtii ihan muuten vain miten asiat ovat. Tuntuu että kurjuus ja pahoinvointi vain lisääntyy jatkuvasti. Rahanahneet keksivät yhä ihmeellisempiä temppuja kerätekseen entistä enemmän rahaa itselleen, joka siis tarkoittaa köyhien velkaantumista. Tätä muutosta ei tunnu pysäyttävän mikään. Yksittäinen ihminen kokee vain voimattamuudentunteen koneiston rattaissa. Tästä seuraa väistämättä yhä suurempi joukko ihmisiä passivoituu. Tätä ei auta yhtään että ihmisille ei edes voida kertoa totuutta. Voi olla että totuudellakaan ei ole merkitystä, koska yhä suurempaa joukkoa ei enää vain kiinnosta mitä "herrat" touhuaa. Jos kuitenkin jotakin sattuu kiinnostamaan, hänet tullaan leimaamaan hulluksi tai pölhöpupulistiksi. Sen media osaa.

On vaikea uskoa etteikö nykyinen rahoitusjärjestelmä olisi mitenkään syyllinen maapallon pahoinvointiin. Olkoon syy taikka seuraus, mikä tahansa olisi suurimmalle osalle maapallon väestöä parempi vaihtoehto. Vai onko pahoinvoinnin perimmäinen syy viides kuolemansynti, ahneus

Mutta takaisin kirjaan..

Kirjassa esitetään ratkaisuksi rahareformia. Äkkiseltään kuulostaa hyvältä idealta. Maalaisjärjellä ajatellessa näinhän se rahajärjestelmä pitäisikin toimia demokraattisessa valtiossa/maailmassa. Jotkut saattavat uskoa taikka toivoa että näinhän se nykyisinkin on.

Sveitsissä 110 000 ihmistä on kannattanut kansalaisaloitetta, jossa olemattoman rahan luonti ei olisi enää mahdollista. Aiheesta kirjoitti talouselämä noin kuukausi sitten. Saa nähdä miten käy.

Omalta kohdaltani nykyinen rahajärjestelmä sopii ainakin toistaiseksi oikein hyvin. Asuntolainan korot ovat lähellä nollaa. Palkka tulee tilille. Omatalous on ylijäämäinen.

Mitä se raha sitten on?

Se on uskoa. Se on vaihdon väline. Se on pankin lupaus maksaa rahaa. Se on yhteiskunnan lakien määrittelemä maksuväline.

Vuoden 2016 tavoitteet

Vuosi on vaihtunut muutama viikko sitten. Viime vuoden tapaan laitan omat tavoitteet julkiseksi jotta niiden pitäminen olisi helpompaa.

1. Säästöprosentti vähintään 20%. Sama tavoite kuin viime vuonna. Tosin euromäärä saattaa laskea, nimittäin aion tehdä lyhennettyä työviikkoa.
2. Joustava hoitoraha nelipäiväisellä työviikolla. Kuopus on vielä vuoden verran alle kolme, joten pitää hyödyntää niin kauan kuin mahdollista.
3. Keskimääräinen kuukausikulu alle 1500e/kk. Viime vuonna en saanut kuluja tippumaan mutta jos tänä vuonna.. Osittainen hoitovapaa ja pienemmät tulot vaativat pienempiä menoja.
4. Nordnet-salkun käteisposition kasvattaminen yli tonniin (tällä hetkellä muutaman satasen miinuksella superluotolla). Viime vuonna puskuria tuli tyhjennettyä Fortumin ja Seadrill ostamiseen, jotka ovat vieläkin pakkasella.. Luotolla tuli ostettua lisää myös TeliaSoneraa.
5. Tulla paremmaksi puhujaksi. Tarvitsen työssäni puhetaitoja sekä välillä myös esiintymistaitoja, molemmat taidot saisivat olla paremmat. Alkajaisiksi aion lukea Juhana Torkin puhevalta-kirjat.
6. Nukkua riittävästi. Tämä helpommin sanottu kuin tehty. Ensinnäkin lapset saattavat herättää yöllä. Toiseksi vuorokaudesta tuntuu loppuvan tunnit kesken. Eniten taitaa olla itsestä kiinni kuinka paljon kunnon yöunia arvostaa. Illalla ei ole pakko räplätä tablettia tai kännyä, saati tehdä töitä. Stressitason pitäminen sopivana helpottanee asiaa. Hälytysmerkkeinä ovat vaikeus nukahtaa ja herääminen ennen kellon soittoa.
7. Oppia tyhjentämään mieli niin halutessaan. Tähän pitää löytää joku mieluinen keino; mindfulness, meditaatio tai joku vaan. Tavoitteena nopeampi nukahtaminen sekä tietoisen läsnäolon taito.

Tämmöisiä tällä kertaa.

Vuoden 2015 menot

Vuosi on vaihtunut ja on hyvä aika tarkastella miten viime vuosi meni kulujen osalta. Luvut löytyvät päivitetyltä menot-sivulta.

Budjetti vuodelle 2015 oli 1380e/kk. Tämä oli turhan ylioptimistinen arvio. Tästä jäin todella kauas nimittäin keskimääräiset kulut olivat 1710e/kk. Yksi syy oli lasten säästöjen kirjanpidollinen vaihto säästöistä kuluiksi (yhteensä 60e/kk). Loput 3240e menivät sitten elämiseen.

Suurin syy oli kasvaneet ruokakulut ylipäätään (1220e yli budjetoidun). Ruokamenot kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna 516e. Osasyy tähän oli vaimon pienet tulot, lähinnä vain kotihoidontuki. Toiseen autoon piti ostaa uudet kesärenkaat (350e). Samaiseen autoon piti tehdä jakopäänremontti itse ja säästää 300e työt mutta tämä jäi tekemättä. Muita isoja kuluja joita en ollut budjetoinut olivat uusi astianpesukone (499e), petauspatja (380e) ja pihaapuun kaato (100e). Olin ajatellut säästäväni vaate- ja kengämenoista mutta ostin kuusi paria laadukkaita nahkakenkiä kun halvalla sai (307e), suurin osa vielä paketissa, joten tämä pitäisi näkyä tulevina vuosina alhaisempina kuluina.

Näiden lisäksi rahaa vain kului. Kaikkea ei voi ennakoida, joten budjettikin pitäisi olla realistinen. Kasvaneista kuluista huolimatta sain säästettyä 27% nettotuloistani ja lisäksi lyhennettyä asuntolainaa sen mitä pankki vaati. Joten vuosi meni talouden näkökulmasta ihan hyvin.