Näytetään tekstit, joissa on tunniste asuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asuminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. syyskuuta 2019

Maalämpö, ilmavesipumppu vai osakkeet?

Meidän vanha ja isohko talo vie vuodessa melkoisen määrän lämmitysenergiaa. Tällä hetkellä pääasiallinen lämmitysmuoto on puu. Se on suhteellisen edullista, varsinkin jos puut tekee itse, mutta työvaiheita on paljon ja työ on lämmityskaudella päivittäistä.

Helpoinhan olisi antaa sähkövastusten tahkota, vaikkapa yösähköllä varaaja täyteen lämpöä, mutta kukkarossa voisi käydä melkoinen viima. Olen arvioinut että talomme kuluttaisi suorasähköllä noin 40MWh vuodessa. Rahaksi muutettuna suorasähkölämmitys maksaisi noin 4000e vuodessa plus liittymämaksut jotka menisi vaikka sähköä käyttäisi kuinka vähän.

Lämmönjako tapahtuu talon alkuperäisillä vesipattereilla sekä putkistoilla. Patterit ovat kaksilehtisiä ja pinta-alaa löytyy. Menovesi on pysynyt alle 50 asteen kovimmilakin pakkasilla. Joten lämpöpumpputekniikallakin talo pitäisi pysyä lämpimänä. Vaihtoehtoina olisi maalämpö porakaivolla tai ilmavesilämpöpumppu. Jos teen olettamuksen, että maalämpöpumpun kanssa vuosihyötysuhde olisi 3 ja ilmavesipumpulla 2. Vastaavasti euroina tämä tarkoittaisi vuodessa 1333e ja 2000e, jos suorasähkö olisi 4000e. Eli maalämmön säästäisi vuodessa 2667e ja ilmavesilämpöpumppu 2000e verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Olen kysynyt maalampötarjouksia, nämä vaihtelivat 20 ja 28 tuhannen euron välissä. Jos valitsen halvimman tarjouksen, eli 12kW pumpun ja 250m kaivon, sekä hyödynnämme täydet kotitalousvähennykset, olisi halvin maalämpöjärjestelmä noin 15000e. Takaisinmaksuaika olisi noin 6 vuotta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Olen kysynyt myös ilmavesipumpputarjouksia, nämä vaihtelivat 8 ja 11 tuhannen välissä. Jos valitsen halvimman, 11kw pumpun, joka maksaisi hieman alle 7000e kotitalousvähennys huomioiden. Olisi ilmavesipumpun takaisinmaksuaika kolme ja puoli vuotta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Mutta eikö maalampö olisi pitkällä juoksulla edullisempi?
Saattaa olla, mutta vertaillaampa kahta investointia näillä luvuilla (A. suorasähkö 4000e/v, B. ilmavesi 7000e investointi + 2000e/v kulut sekä C. 15000e investointi + 1333e/v kulut).

vuosi sähkö ilmavesi maalämpö
0 0 7000 15000
1 4000 9000 16333
2 8000 11000 17666
3 12000 13000 18999
4 16000 15000 20332
5 20000 17000 21665
6 24000 19000 22998
7 28000 21000 24331
8 32000 23000 25664
9 36000 25000 26997
10 40000 27000 28330
11 44000 29000 29663
12 48000 31000 30996
13 52000 33000 32329
14 56000 35000 33662
15 60000 37000 34995
16 64000 39000 36328
17 68000 41000 37661
18 72000 43000 38994
19 76000 45000 40327
20 80000 47000 41660

Maalämmön takaisinmaksuaika onkin nyt yli 12 vuotta, kun vertaan sitä ilmavesipumppuun. Eikä tämä ota huomioon mahdollisia lainakorkoja. Toisaalta, jos laina ei muutenkaan tarvitse ottaa, niin voisihan investoinnin laittaa pörssiin?

Asennetulla lämpöpumpulla ei juurikaan ole jälleenmyyntiarvoa, joten sen hankinta näkyy taseessa hieman arvokkaampana kiinteistönä, mutta itse pumppu muuttuu täysin arvottomaksi jos se hajoaa. Maalämpöfanaatikko voisi sanoa, että kiinteistön arvo nousee maalämmön asennuksen myötä, voihan olla, mutta oma asunto ei ole sijoitus.

Jos edelliset investoinnit jättäisi tekemättä, voisi laittaa 15ke pörssiin ja odottaa arvonnousua. Tai ilmavesipumpun kanssa jäisi 8ke alkupääoma plus joka vuosi 2ke lisäsijoituksena. Maalämmön kanssa alkupanos olisi nolla, mutta vuosittain saisi 2.6ke säästöön. Pörssin nettotuotoksi voisi laittaa vaikka 5%, eli tästä on inflaatio ja verot vähennetty.
vuosi sähköilmavesimaalämpö
0 15000 8000 0
1 15750,00 10400,00 2666,00
2 16537,50 12920,00 5465,30
3 17364,38 15566,00 8404,57
4 18232,59 18344,30 11490,79
5 19144,22 21261,52 14731,33
6 20101,43 24324,59 18133,90
7 21106,51 27540,82 21706,59
8 22161,83 30917,86 25457,92
9 23269,92 34463,75 29396,82
10 24433,42 38186,94 33532,66
11 25655,09 42096,29 37875,29
12 26937,84 46201,10 42435,06
13 28284,74 50511,16 47222,81
14 29698,97 55036,72 52249,95
15 31183,92 59788,55 57528,45
16 32743,12 64777,98 63070,87
17 34380,27 70016,88 68890,42
18 36099,29 75517,72 75000,94
19 37904,25 81293,61 81416,98
20 39799,47 87358,29 88153,83

Maalämmön vuosittaisilla säästöillä salkun arvo nousisi nollasta eurosta 7 vuodessa korkeammalle kuin 15ke könttäinvestointi. Mutta vastaavasti ilmavesipumpun asennuksesta jäävä 8ke ja vuosittain säästyneet rahat tienaisivat pörssissä jo neljässä vuodessa sen, mitä 15ke alkuinvestointi olisi tuottanut. Kun verrataan ilmaveden ja maalämpön eroavaisuuksia, niin maalämmön asentanut saa salkun arvon ohittamaan ilmavesipumpun vasta 19 vuoden jälkeen.

Joku viherpiipertäjä voisi ajatella, että miksi asutte isossa ja huonosti eristetyssä talossa. On totta että pienempikin riittäisi, mutta yleensä vanhoissa taloissa tulee mukana tontti hyvällä paikalla, eikä mistään savipellosta. Toisaalta olisi järkevää jos talo kuluttaisi vähemmän energiaa, mutta alkuperäisin eristein, tämä talo on pysynyt terveenä yli 80 vuotta. Esimerkiksi ulkoverhouslaudat ovat alkuperäiset ja parempilaatuisia kuin nykyisin lautakaupasta saatava tavara. Uskoisin niiden säilyvän vielä seuraavatkin 80 vuotta kunnossa, kunhan talon rakenteita ei mennä muuttamaan. Jo tällä kompensoidaan hiilijalanjälkeä, eli välttämällä tarpeetonta remonttia. Sisäpuolisella lisäeristyksellä vaarantuisi hirsien pysyminen kuivana, joten siitä vasta kallista tulisi.

Niin tai näin, lämpöpumpun hankinta näyttäisi olevan kannattava investointi.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Sijoitusasunto nro2, hankinta

Kirjoitin viime vuonna ensimmäisen sijoitusasunnon hankinnasta ja vuokraamisesta. Tästä on kulunut runsas vuosi. Sijoitusasunnon omistaminen ei ole vaivannut mitenkään, vuokra tulee ajallaan eikä murheita ole ollut. Kop kop. Silloin käytin nro1 hankintaan, vs-veroon ja kuluihin yhteensä noin neljä tonnia. Loput vivutin lainalla, jossa osana vakuutena toimii oma kotimme. Tästäkin huolimatta olen pystynyt nukkumaan yöni rauhassa.

Hyvin menneen vuoden jälkeen houkutus seuraavan ostamiseen oli käynyt mielessä useampaan kertaan. Kotimme vapaa vakuus on kivunnut n. 20te, joten max 100te sijoitusasunnon osto olisi mahdollista, kunhan 10% omarahoitusosuus täyttyy. Muutamia kohteita on tullut lisättyä exceliin. Kohteiden tuottoprosentit eivät ole olleet päätähuimaavia, varsinkaan pyyntihinnalla sekä remonttivaran huomioiden. Joten sijoitusasuntokuume ei ole päässyt iskemään. Excel on armoton.

Seuraava sijoitusasunto oli kuitenkin lähempänä kuin arvasin, nimittäin ostimme omaan käyttön halvemman (mutta isomman) asunnon ja jätimme vanhan asuntomme vuokralle. Asunnon arvoon nähden vuokratuotto huitelee 5% nurkilla mutta jos laskee vain tähän astisen sijoitetun pääoman, ollaan pitkälti yli 10% tuotossa. Bruttotuottoprosentti huitelee yli 40% jos tämän sijoitusasunnon "hankintahintaa" käyttää pelkästään uuden kodin hankintakuluja.

Asumme esikaupunkialueella, jossa on paljon oma-, pari- ja rivitaloja. Ei keskustan melua eikä saasteita. Mutta kuitenkin kaipuu rauhallisempaan ympäristöön oli kasvanut. Ennen kaikkea, silmään sopivaan maisemaan. Lisäksi olen kaivannut kunnon harrastetiloja, isoa olohuonetta, omaa työhuonetta ja varastotiloja. Toki nelihenkinen olisi mahtunut asumaan 4h+k paritalossa, mutta miksi tarvisi, jos on mahdollisuus väljempääkin asumiseen, joka täyttää samalla muutkin tarpeet (halut).

Uuden asunnon etsintä ei ole ollut mitenkään aktiivista, tulee vastaan jos on tullakseen. Tällä kertaa nettiin ilmestymisen jälkeen, kolmen viikon päästä ostotarjous oli läpi ja tästä kaksi viikkoa eteenpäin, oli kaupat tehty. Muutto kuukauden päästä.

Järjestelyn mahdollisti aiempien vuosien systemaattinen säästäminen. Nousujohteinen pörssi toki edesautti tilannetta. Salkkuihin tein kunnon tuuletuksen. Siinä saivat lähteä mm. luuseriosakkeet ja kalliit rahastot (myynneistä oma juttu myöhemmin). Myyntejä tein yhtensä n. 20te edestä. Tällä maksoimme uuden kodin omarahoitusosuuden, kaupankäyntikulut sekä vs-veron. Loput lainasi pankki; vakuutena uusi koti, vanha koti sekä luottotakaus pienenä lisämausteena. Melkoinen viritys, mutta mielestäni erittäin onnistunut järjestely.

Verot ja kulut tulevat rokottamaan tämän vuoden nettovarallisuuden kasvua melkoisesti. Mutta toisaalta kahden vuokralaisen turvin nettovarallisuuden kasvu on jatkossa nopeampaa kuin aikaisemmin. Salkuista lunastettu 20te tulee vuokranmaksun yhteydessä takaisin noin kolmessa vuodessa, jos korot eivät nouse tätä ennen, eikä sijoitusasuntoon kohdistu isoja ylimääräisiä kuluja.

Suurimmalta osin varallisuus on kiinni sijoitusasunnoissa, tuottamassa lisää varallisuutta lyhentyvin lainojen mukana. Sijoitusasuntojen kassavirta on positiivinen, joten sijoitusasuntolainojen lyhennysten jälkeen jää vielä rahaa sijoittamiseen, lisälyhennyksiin tai vaan elämiseen.

Yhteenvetona voisi todeta, että tase laitettiin töihin todenteolla ja varaustumisen vauhtiin tuli toinen vaihde päälle. Toisaalta, isomman talon kulut ovat isommat, sekä vanha talo kaipaa remontteja. Joten aika näyttää kuinka järkevää tämä oli taloudellisesti. Ainakin tietää miksi käydä töissä. Neljännesmiljoona lainaa on maksettava myös joskus takaisin. Tosin tästä puolet on ns. hyvää lainaa, eli sijoitusasuntoja varten.

maanantai 28. elokuuta 2017

Remonttia kesälomalla?

Esikoinen kyselee kesäkuussa useaan otteeseen koska iskä et lähde aamulla töihin. Vastaus on helppoa sanoa kalenteripäivinä, mutta samalla vastaus on vaikea, koska vaimoni oli saanut minut ylipuhuttua tekemään "pientä pintaremonttia" kesälomalla. Vähän keittiön päivitystä; saarekkeen purku sekä lattian, tasojen ja välitilan vaihtoa.. Viikossa kaiken piti olla valmista :)

Kuinkas sitten kävikään...

Ensinnäkin kahden pienen lapsen kanssa ei kannata edes harkita remonttia, saati itse tekeväsi sitä. Pelkästään rautakaupassa käynti lasten kanssa pitäisi laittaa hälytyskelloja soimaan, et pysty hetkeäkään keskittymään tai miettimään remonttikohteeseen mahdollisesti tulevia ratkaisuja taikka muistamaan kotiin jätetyn ostoslistan sisältöä. Palaat rautakaupasta turhautuneena kun tiedät puolet tavaroista puuttuvan. Eipä sinne autoon olisi kuitenkaan mitään mahtunut.

Toiseksi lapset eivät kaipaa uutta tapettia, vanhaankin voidaan piirtää tai ainakaan sen töhrimisestä vanhemmat eivät ottaisi niin suurta hepulia. Lapset eivät kaipaa uutuuttaan hohtavaa lattiaa, koska vanhaa olisi voinut naarmuttaa mutta uutta ei saa. Lapsia ei kiinnosta kodinkoneen vuosiluku taikka onko jääkaapissa ledivalot vai ei. Kylmäkoneiden kellastuneet kahvat eivät vaikuta maidon makuun. Pysyvästi likaisella hellalevyllä kaurapuuro valmistuu siinä missä uutuuttaan kiiltävällä induktiotasolla. Makaroonilaatikko valmistuu myös ilman kiertoilmatoimintoa. Remonttia ei siis kannata tehdä lasten takia. Mutta jos kuitenkin uskoo, että arjen pyörittämisestä selviää paremmin, kun laitteet ja pinnat ovat uusia sekä hienoja, niin sitten ehkä.

Jos kuitenkin vieläkin päätät remointoida, kannattaa siihen varata paljon aikaa ja siihen vielä kolmosen varmuuskerroin käytettyyn aikaan jota kuvittelet tarvitsemasi (toimii monesti myös työelämässä) ja kulujen kasvuun kakkosen varmuuskerroin. On varauduttava (yllättäviin) lisämenoihin ja myös siihen, että remontin aikana ideat lähtevät lentoon ja rahan käyttö sumenee. "nyt kun remontoidaan, laitetaan/vaihdetaan samalla tuo ja tuo.. ton voisi tehdä toisin.. jne". Remontin laajentuminen muihin tiloihin on myös lähempänä kuin kuvittelet. Muut vanhat kohdat alkavat näyttää tosi vanhoilta.

Remontin onnistumisen ehdoton perusedellytys lapsiperheellisellä on, että pienillä lapsilla on järjestettynä hoitopaikka taikka hoitaja. Isommat lapset toki pärjää omatoimisesti, mutta kyllä nekin aikuisen seuraa tarvitsee.

Remonttipäivä ei monestikaan tarkoita edes 8 tehokasta tuntia.. tässä muutama esimerkki:

1. Lapset ja vaimo ovat tänään kotona. Heräät kahdeksan aikaa lapsien käydessä vessassa. Vääntäydyt itsekkin ylös. Aamupalaa ja lastenohjelmia. Lasten katsellessa viidakon ykää, alat levittelemään työkaluja ja pohtimaan mitä pitikään tehdä. Vaimokin saa omat aamutoimet tehtyä ja lähtee lasten kanssa puistoon. Kymmenen aikaa saat rauhassa keskittyä tekemiseen. Ja kuin siivillä, yhtäkkiä pari tuntia on kulunut, sait vanhan altaan, hanan ja pöytälevyt irroitettua. Perhe palaa kotiin ja alkaa valitus nälästä. Keittiö on pois pelistä, joten grilli on ruuanlaittopiste. Sehän on miehen valtakuntaa, joten laitat wokkivihannekset nyyttiin ja hetken päästä lihat grillin. Samalla voi hyvällä omalla tunnolla vetästä oluen. Tulihan sitä pari tuntia hommia paiskottua. Ruokailu tapahtuu kertakäyttöastioista, joten tiskejä ei joudu sentään tiskaamaan. Ruuan jälkeen lapset mankuu trampoliinille, noh mikäs siinä pieni ruokalepo. Samalla hiipii syyllisyys tekemättömistä töistä ja tiukalle asetetusta aikataulusta. Lapsille tarvitsee laittaa Youtube-videot pyörimään. Saa taas tehdä remonttia, kunhan ei liikaa metelöi. Iltapäivällä lapsille hiipii nälkä uudestaan, koska heille ei wokkivihannekset kelvanneet ja makkarakin oli liian mausteista tällä kertaa. Onneksi jääkaapista löytyy maksalaatikkoa ja raejuustoa. Saat vielä hetken jatkaa hommia, kunnes alkaa ketuttamaan niin paljon että nyt saa riittää, keittiö on kuitenkin purettu. Kymmenen tunnin aikana remonttiin meni enintään viisi tuntia ja loput vain meni johonkin. Loppuilta rakennetaan hiekkalinnaa puistossa. Se valmistuu ainakin nopeasti.

2. Tänään tarvisi saada piikattua vanha laatoitus pois, joten päätät viedä lapset vanhemmille. Päivässä ei kuitenkaan saa aikaan eilistä enemään, nimittäin aamutoimien jälkeen kuskaat lapset mummulaan, mutta jäät suustasi kiinni selittämään mitä et saanut eilen tehtyä mutta jostain kumman syystä tänään saat ihmeitä aikaan. Paluumatkalla muistat että tarvitset seuraavien päivien aikana työkaluja lisää, joten päätät käydä rautakaupassa samalla. Myyjiä ei näy missään tai palvelevat muita, et löydä tarvitsemaasi ja palaat (puoli)tyhjin käsin kotiin. Vaimo jäi kotiin auttamaan, mutta huomaa kuitenkin että tämän päivän ruokahuolto on puutteellinen, joten lähdetään vetämään lounasta läheiseen lounaspaikkaan. Ajattelet syöväsi kunnolla että varmasti jaksaa painaa hommia iltaan asti. Todellisuudessa syöt liikaa eikä aivot toimi seuraavaan tuntiin. Palattuasi kotiin on aika tehdä töitä, mutta kello on jo yksi. Jos haluat tehdä remonttia 8 tuntia, pitäisi lopetella yhdeksältä illalla. Äitisi mainitsi aamulla että menee kuudelta naurujoogaan, joten voi tuoda lapset samalla kotiin. Itseä ei paljon naurata. Aikaa viisi tuntia josta loppu pitää jättää siivoukselle, asummehan remontin keskellä.

3. Peräkärry on täyttynyt laatta ja tiilijätteestä. Puhut lapsille kaatopaikasta. No hehän ovat intoa piukassa että sinne pitää päästä. Koko perhe tyhjentämään kärryä. Tässä reissussa menee matkoineen yli tunti. Taivaalle tulee tummia pilviä ja peräkärry kastuu. Paluumatkalla piti hakea yksi kipsilevy, koska välitilan laatat eivät lähteneet suosiolla irti. Sadetta odotellessa rakennat lasten kanssa legoilla, ja taas tulee valmista "vartissa", helpottavaa että edes joku asia luonaa. Ruokahuolto kolkuttaa taas. Ruuanlaittopiste on edelleen ulkona, tai vaihtoehtoisesti mikroruokaa. Päätät mennä sateeseen paistamaan makkaraa. Tällä kertaa sitä ihan tavallista kabanossia jotta kelpaa myös lapsille. Paistaa se aurinko risukasaankin, saat kuivattua peräkärryn ja lähdettyä rautakauppaan. Palattuasi kotiin, appiukko on tullut katsastamaan tilannetta. Auttava käsipari on tarpeen, nimittäin isoja levyjä on hankala käsitellä yksin. Saumoihin tasoitetta ja siinä se päivä taas meni.

4. Aikaisemmista päivistä oppineena vaimo ehdottaa että lapset menevät heidän vanhemmilleen yökylään. Ajatus houkuttaa, nythän saadaan paljon aikaiseksi, on koko ilta ja seuraava päivä aikaa tehdä hommia. Vaimo saa kuitenkin ylipuhuttua että lähden mukaan, mennään samalla kahdestaan vähän kävelylle. Hyvä idea, kahdenkeskinen aika on jäänyt vähälle mutta syyllisyys keskeneräisestä remontista painaa mieltä. Anopin sanat jäävät pyörimään päähän: "taitaa mennä koko kesäloma remontoidessa". Illalla palatessa aloitat tapetoinnin, vaimo on valinnut kohdistustapettia ja minä nuukana olen ostanut vain sen verran tapettia että se riittää juuri ja juuri. Joten joka leikkauksen joutuu miettimään tarkkaan, että hukkapala sopii mahdollisimman tehokkaasti. Vaimo jaksaa auttaa hetken aikaa, mutta kömpii nukkumaan. Menet itsekkin perään, ärräpäät ovat lentäneet jo tarpeeksi, mutta seinällä on vasta neljä vuotaa. Aamulla heräät ihanaan hiljaisuuteen, lapset ovat anoppilassa, joten voit jatkaa kohdistustapetin laittamista. Pari ekaa leikkausta unenpöppörässä mönkään ja ketutus on taattua. Muutama vaakasauma jääkaapin takana ei haittaa, joten homma saa jatkuu. Ja kuin siivillä, tapetointiin meni koko päivä. Pääasia että tuli valmiiksi.

5. Keittiön kiintokalusteet on paikallaan ja keittiö on otettu käyttöön, joten laminaatin voi asentaa. Esikoinen on kysellyt jo kolmatta viikkoa koska sitä uutta lattia laitetaan ja muistuttanut että hän haluaa sitten olla mukana asentamassa sitä. Noh, lasta kiinnostaa seurata vierestä ehkäpä kolme riviä lattian latomista. Homma etenee tuskastuttavan hitaasti vaikka ostit kalliin laminaattileikkurin ja olit henkisesti valmistautunut lukemalla laminaatin asennusohjetta moneen kertaan. Lapset menee vaimon kanssa ulkoilemaan joten saan jatkaa hommia itsenäisesti, syystäkin, nimittäin lukkolaminaatin tiivisteaineen käry täyttyy koko kämppään, onneksi tänää on tuulinen päivä, kämppään saadaan kunnon ristiveto. Illan suussa lattiasta puuttuu vielä puolet. Seuraavana päivänä lapset saavat mennä taas mummulaan, jotta lattia tulee varmasti valmiiksi, nimittäin huomaat että joudut purkamaan puolet lattiasta jotta saat yhden aukinaisen sauman kiinni..

Ja niin remonttipäivät jatkuvat ja jatkuvat. Valtava riittämättömyyden tunne vain kasvaa entisestään. Pakko myöntää että tämä remontti ei tule valmiiksi neljässä viikossa, joten viimeinen viikko jätetään lomailuun perheen parissa.

Kesäloman loputtua huomaat ruohon olleen ajamatta neljä viikkoa. Kasvimaalla kasvaa enää rikkaruohot, kun et ole ehtinyt kitkemään saati kastelemaan keväällä kovalla vaivalla perustettua laatikkoviljelmää. Huokaiset helpotuksesta kun et ehtinyt etkä muistanut laittaa rastasverkkoa kunnolla marjapensaiden päälle, eipähän tarvi niitäkään kerätä, linnut hoiti homman. Parta on kasvanut niin että lapset eivät enää tunnista ja vaimo huomauttelee reuhkasta päivittäin. Töihin palatessa remontista on jäänyt vielä listojen laittoa ja kalusteiden maalaus. Keskeneräistä saa vielä tovin katsella, nimittäin normaalin päivätyön lisäksi remontointi on vieläkin mahdottomampaa..

Etukäteen ei tullut mieleenkään, että 15 neliön klinkerilattian poistoon menee kaksi päivää (piti päivässä olla klaari), tapettien vaihtoon kolme päivää (piti mennä yksi ilta), lattialieden korvaaminen erillisuunilla ja tasoliedellä otti todella paljon aikaa, 42 neliön laminaattilattian asentamiseen meni pari päivää (piti päivässä olla valmis) ja niin edelleen. Lähes kaikki työvaiheet ottivat aina pienen opettelun/totettelun ja kun homma alkoi luonaamaan olikin seuraavan homman vuoro. Ei kovinkaan tehokasta, mutta silti halvempaa kuin ulkopuolisen palkaaminen.

Tällaiselle konttorirotalle remonttihommat ovat hyvää irtaantumista normaaleista työkuvioista. Työasiat eivät kerinneet tulemaan ajatuksiin juuri lainkaan. Läppäriä tuli käytettyä vain muutaman kerran loman aikana. Kesäloma tuntui lomalta, vaikka olikin välillä vaikutti olevan loputonta työleiriä. Remonttiin käytetyllä rahalla olisi koko perhe voinut olla viikon pakettimatkalla etelässä tai kahden omatoimimatkalla. Elämä on valintoja täynnä. Sijoitetun rahan voi kirjata ainakin osittain varallisuuden kasvuun asunnon korkeammalla vakuusarvolla. Lisäksi tuhlailusta kertyi mukavasti vihreä boonusta sekä Norwegian cash pointseja.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Kelaleikkurin takaisinmaksuaika

Takapihaltamme löytyy noin 150m2 verran nurmikkoa. Ei paljoa, mutta sen verran että joku leikkuri "pitää" olla. Viisi kesää sitä on tullut lyhennettyä entisen asukkaan bensakäyttöisellä ruohonleikkurilla, joka ei toiminut asunnon kauppakirjoja kirjoittaessa. Syynä oli juuttunut pakoventtiili sekä kaasuttimen rikkoontunut läppä ja ryyppy. Lisäksi ostin sytytystulpan. Nämä taisivat olla yhteensä 20e.

Vuotuiset menotkaan eivät ole päätä huimanneet: Kesässä on mennyt noin viisi litraa 98E:tä eli 8 euroa.

Ärsyttävin ominaisuus bensaleikkurissa on sen melu. Toisena tulee haju ja sen saastutus. Ainut hyvä puoli on että sillä voi pidempääkin ruohikkoa leikata, eikä ole niin väliä mitä edessä on, sinne ne kaikki kelpaavat.

Kelaleikkurin plussat on hiljaisuus, käyttökulu 0e ja säilytys ei tarvi paljoa tilaa. Huonoja puolia ovat pitkän tai märän nurmikon leikkuu, sekä jumittaminen käpyjen ja risujen tapauksessa. Järkevä leikkuuala on myös pienempi eikä sillä pysty leikkaamaan niin reunasta kuin perinteisellä ruohonleikkurilla. Itse työntäminen ei ole sen raskaampaa kuin perinteisenkään.

Viime keväänä ostin käytetyn kelaleikkurin, hintaan 40 euroa. Uusi vastaava olisi ollut hieman alta satasen. Olettaen että bensaleikkurin vuotuiset kulut olisi 10e (sisältäen 10 vuoden välein tehtävä 20e huolto). Omassa tapauksessa pitäisi vielä kolme kesää lykkiä kelaleikkuria, jotta investointi on maksanut itsensä.

Tilanne olisi toinen, jos edessä olisi uuden bensaleikkurin osto. 200e kertainvestointi plus 10e vuosikulut tekisi 20 vuoden aikana jo 400e menoerän. Jos sijoittaa 100e alkupääoman, sekä 10e vuosittain vaikkapa Nordnetin kuluttomaan indeksirahastoon olisi 20 vuoden jälkeen melkein tonni koossa!

Kesää odotellessa :)

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Mitä suihkussa käynti maksaa?

Suihkussa käynti tarkoittaa lähes kirjaimellisesti että eurot valuvat viemäristä alas. Silloin kun itse joutuu maksamaan veden ja sen lämmittämisen, sen suuruuden selvittäminen kiinnosti niin paljon että siitä piti ottaa selvää.

Selvittämiseen tarvitsee tietää lämmitysenergian ja veden hinta, sekä suihkupään virtausnopeus ja suihkussa käytetty aika.

Laskentaa helpottaa kun selvittää mitä yksi minuutti suihkussa oleilu maksaa. Tämän jälkeen voi miettiä kuinka monen minuutin suihkun sitä viitsii ottaa.

Virtaama
Suihkupäitä on erillaisia ja niiden virtausnopeudet vaihtelee, lisäksi verkostopaine vaikuttaa virtaukseen. Viime aikoina markkinoille on tullut vettä säästäviä malleja. Ostin muutama vuosi sitten Hansgrohe EcoSmart-suihkupään, jonka maksimi virtaama on 6 litraa minuutissa, oli hana kuinka auki tahansa. Kellotin tämän paikkaansa pitävyyden, joten käytän tätä lukemaa.

Vesilaskun osuus
Veden hinnan laskin jakamalla viime vuoden vesilaskun eurot kuutioilla. Tästä tuli n. 5e/m3. Yhden vesilitran hinta näin ollen on 0,005e ja kuuden litran hinta 0,030e.

Sähkölaskun osuus
Yhden litran lämmittäminen yhdellä asteella vaatii 4,2kJ energian. Suihkuveden lämpötila on yleensä 38 astetta. Jos kylmän veden lämpötila on 8 astetta, niin sekoitettu suihkuvesi nousee 30 astetta. Näin yksi litra 38 asteista vettä  tarvitsee 126kJ. Kilowattitunneiksi muutettuna tämä on 0,035kWh. Kuutiosta tulisi näin ollen 35kWh. Tämän kun kerrotaan 0,14e, saadaan 4,9e/m3. (0,14e sisältää myös perusmaksut). Eli litran lämmitys maksaa 0,005e ja kuuden litran 0,030e.

Vesi+sähkö yhdessä
Euroiksi muutettuna yksi minuutti 38 asteista vettä 6L virtaamalla maksaa on noin 0,06e. Tällöin yksi litra olisi yksi eurosentti.

Käyttäjän osuus
En ole aiemmin suihkussa käyntiäni kellottanut, mutta tätä varten sen tein. Ensimmäinen 15s menee vesijohtoputkien lämmittämiseen ja sitten kastelu 45s. Hana kiinni ja peseminen. Huuhtelu 60s. Minimiaika siis noin 2 minuuttia. 6 litran minuuttikulutuksella tästä tulee 12 litraa lämmintä vettä. Eli rahaksi muutettuna 0,12e. Vuodessa jos ottaa 365 pikasuihkua, niin tästä tulee n. 44 euroa. Neljän minuutin suihku maksaisi tuplat, eli 88e vuodessa. Ei paljon, mutta kun tämän kertoo suihkua käyttävien lukumäärällä, päästään taas entistä isompiin summiin.

Itse jatkan 2min pikasuihkuja, vaikka siinä ei suurta porkkanaa olekkaan.

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Lämmitysmenoista nuukailua

Lauhasta talvesta huolimatta on asuntoa tarvinut lämmittää. Meillä tämä on tarkoittanut talvikuukausina noin 150e/kk sähkölaskua. Lisäksi takassa poltetaan puita, joten todellinen euromäärä on hieman enemmän. Kuitenkin ihan kohtuullinen summa 100m2 asunnon lämmittämiseen.

Kuinka tähän sitten päästään? Varsinkaan kun eristys ei ole mikään ihmeellinen nykynormeihin nähden; 200mm seinissä ja 300mm katossa. Ilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa.

Huonelämpö pidetään n. 20 asteessa. Lattialämmityksen kanssa tämä piisaa niin, että t-paidalla tarkenee eikä villasukkia tarvita. Pitkälti tottumisasia. Olisi selvä jos "nurkista vetäisi" tai lattia olisi muuten vaan kylmä, tarvisi vähintään villasukkia pitää jalassa samoilla lämmöillä.

Takassa poltetaan ulkolämpötilan mukaan; plussa keleillä pari kertaa viikossa ja pakkasilla useammin. Ilmalämpöpumppu on päällä noin -10..+10 ulkolämpötiloilla. Kylmemmässä hyöty on minimaalinen ja lämpimillä keleillä ei enää tarvita. ILP ei ole päällä niinä päivinä kun takkaa lämmitetään. Jos olisi, nousisi huonelämpö tarpeettomasti yli 20 asteen.

Rullaverhot ja sälekaihtimet laitetaan illalla kiinni. Aamulla sälekaihtimet asentoon josta taivas näkyy, eli saadaan aurinkoenergia talteen. Ilmanvaihto on miniminopeudella, varsinkin jos kosteusmittari näyttää alle 40% RH lukemia. Talvella kun tuuppa ilma muutenkin kuivumaan.

Mitä toimenpiteitä ei sitten tehdä? Kaikkia valoja EI olla vaihdettu energiansäästö taikka ledilampuiksi. Tosin hehku/halogeenipolttimoita en aio enää uusiakaan ostaa. Viihde-elektroniikkaa EI revitä pois seinästä sähkön säästämiseksi. Kodinkoneita EI olla vaihdettu uusiin. Näiden kaikkien kulutus on pois normilämmitykseltä, joten säästö olisi plus-miinus-nolla.

Mitä puilla sitten säästää? Pinokuutio kivuhalkoja sisältää energiaa n. 1700kWh. Varaavan takan hyötysuhde voisi olettaa 75%. Eli tästä jäisi lämmitykseen vähintään 1200kWh. Vastaava määrä sähköä 100% hyötysuhteen sähkölämmityksellä olisi noin 160e. Vaikka pinokuutio kuivaa koivua maksaisi 100e/m3 niin puulämmitys on taloudellisesti kannattavaa. Enemmänkin toki vois käyttää, mutta toisaalta pikkupakkasilla ilmalämpöpumpun hyötysuhde on 2..3, joten puulämmitys ei  olekkaan enää niin ylivertainen.

Kylmäksi tuota tiilikasaa ei kuitenkaan kannata päästää, koska se alkaa hohkata kylmää. Ja onhan sitä mukava katsella takkatulen loimua :)


lauantai 23. elokuuta 2014

Loppuvuoden ilmaisenergia talteen

Lämmityskausi alkaa uhkaavasti lähestymään, mutta onneksi aurinko paistaa lämpimästi vielä muutaman kuukauden. Sääpalvelun kautta voi tarkastella miten paljon energiaa on ollut tarjolla. Tässä esitetyt luvut on Tampereen tilastoja vuodelta 2013.

Kesä-elokuussa aurinko säteilee n. 1000 wattia per neliö. Kesällä harvoin tarvitaan lämmitystä, mutta loppukesästä lähtien sitä taas tarvitaan. Syyskuussa päiväkohtainen säteilytehon huippuarvo on ollut keskimäärin 541, lokakuussa 302 ja marraskuussa vielä 106 wattia neliöltä.

Tuota auringon ilmaista lämmitysenergiaa saa ikkunoiden kautta, jos asunnon ikkunat ovat itä-etelä-länsi ilmansuunnilla. Muutama tunti auringonpaistetta isoista ikkunoista lämmittää päivän aikana helposti useita kilowatteja. Sälekaihtimilla tuon energian voi heijastaa takaisin tai päästää sisälle.

Tuntuu että syksyllä on aina pilvistä ja sataa usein. Sääpalvelun mukaan sadekertymää ei ole syksyllä sen enempää kuin kesälläkään, mutta aurinkotunteja onkin jo selvästi vähemmän. Päivää kohden aurinko on paistanut keskimäärin syyskuussa 3,5h, lokakuussa 2,9h ja marraskuussa enää 0,6 tuntia. Tässä pitää muistaa, että aurinkosäteilyä tapahtuu vaikka oliskin pilvistä, eli verhot kannattaa joka tapauksessa avata.

Meillä sälekaihtimien oikea asento säästänee vuodessa muutamia kymppejä rahaa. Ei siis isoa säästöä mutta ompahan ainakin valoisampi kämppä :)

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Mitä pakastimen käyttö maksaa?

Pakastimen käytöllä voi säästää ruokamenoissa, mutta millä hinnalla?
Entä kannattaisiko ostaa uudempi pakastin?

Olin jo melkein unohtanut että omistan energiakulutusmittarin. Muistini palasi kun luin Jarmo Vestolan blogitekstin laitteiden valmiuskulutuksista.

Kulutus ja sen hinta
Löysin energiakulutusmittarini pistorasiasta, jonka perässä on 15 vuotta vanha Rosenlew-kaappipakastin. Kulutusmittari näytti karua lukua; 8334 tunnissa oli kertynyt 408,3kWh. Koko vuoden kulutus olisi näin ollen 429,2kWh.

Euroiksi muutettuna 429,2kWh on noin 56 euroa, jos kWh hinta on 0,13e. Vuonna 2013 maksoin sähkölaskuja yhteensä 1226 euroa, tällä sain sähkölaitokselta vastineeksi 9339kWh. Kun eurot jakaa kulutuksella, saa keskihinnaksi 0,131e/kWh.

Äkkiseltään ajatellen pakastin kannattaisi vaihtaa pikimmiten uuteen. Mutta mutta.. Meillä on sähkölämmitys ja sitä tarvitaan 8kk vuodesta. Tänä aikana pakastimen hukkalämpö on pois muusta lämmitystarpeesta. Näin ollen pakastimen todelliseksi kuluksi tulee alle 20 euroa vuodessa.

Uutta tilalle?
Uusi 399e maksava Rosenlew A+ luokan kaappipakastin pitäisi kuluttaa 290kWh vuodessa. Kalliimpi vaihtoehto, 995e maksava Bosch A+++ kaappipakastin pitäisi kuluttaa vain 141kWh vuodessa.

Uusi Rosenlew pystyisi säästämään enintään n.18e vuodessa ja Bosch 38e, jos oletetaan että kotimme lämpeäisi kokonaan ilmaisenergialla. Tässä tapauksessa pakastimen ottama teho olisi kokonaan ylimääräistä kulua. Tässäkin tapauksessa takaisinmaksuajoiksi tulisi 22 vuotta ja 26 vuotta. Nykyisessä asunnossamme ja sähkölämmityksen kanssa nämä ajat olisivat kolme kertaa pidemmät..

Toimenpiteenä on vanhan pakastimen sulatus ja pesu.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Helteisiin valmistautuminen

Kymmenen päivän sääennuste näyttää siltä että kesä on vihdoinkin tulossa. Sen myötä tulee toivottavasti myös mukavia hellepäiviä. Mitalilla on kaksi puolta, joten mukava lämpö voi pidempään jatkuessa muuttua sisätiloissa tuskaisen kuumaksi.

Laittamalla hyvissä ajoissa asunnon lämmitystä pienemmälle ja pitämällä sälekaihtimet kiinni saa kämpän lämpötilaa pysymään viileämpänä. Näin pystyy hieman vaikuttamaan milloin kesähelle puskee todenteolla sisälle asti.

Asunnossamme on lattialämmitys sähköllä. Talvella pidän lattian mukavuussyistä 20-22 asteisena. Loput lämmitysenergiasta tulee ilmalämpöpumpusta ja takasta.

Kesäksi tiputan lattian lämpötilaa parilla asteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös sähkönkulutus putoaa. Lisäksi tämä tarkoittaa että ilmalämpöpumpun jäähdytystä tarvitaan entistä myöhemmin. Näin sähköä säästyy niin lämmityksestä kuin jäähdytyksestä.

Lattialämmitys ja maavarainen perustus on siitä hyvä sekä huono, että se varaa lämpöenergiaa pitkäksi aikaa. Hyvin eristetty talo sitoo lämpöä myös rakenteisiin ja luovuttaa sitä hitaasti.

Läpituulettuvassa rossipohjaisessa hirsitalossa ei tätä ongelmaa juurikaan olisi. Jäljelle jäisi vain sälekaihtimien tai verhojen sulkeminen ennen helteitä.