Vaihtoehto kakkosautolle?

Meillä on ollut pihassa kaksi autoa viimeiset seitsemän vuotta. Vaimo on ollut lasten kanssa nyt nelisen vuotta kotona. Autoa on tarvittu silloin kun ykkösautolla ollaan jossain (allekirjoittanut töissä tai toinen jossain pidemmällä käymässä).

Kakkosautoa käytetään hyvin vähän sen pakollisiin kuluihin nähden. Sen keskimääräiset vuotuisat kiinteät kulut ovat olleet noin 700 euroa (sisältäen veron, liikennevakuutuksen, katsastuksen ja pienet korjaukset) = noin kaksi euroa päivässä. Tämän päälle bensat kulutuksen mukaan, joka on ollut noin 350e/vuosi eli noin euron päivässä. Näiden lisäksi tulee muutaman satasen arvonalenema, joka tosin alkaa pysähtymään, kunhan auto pysyy liikennekelpoisena.

Tämä vuosi alkoi auton arvoon nähden kalliilla vajaat 300e maksavalla jarruremontilla. Tämä nosti kuluja entisestään.

Autoon on tullut ajoa neljän vuoden sisällä alle 12tkm eli yhdessä vuodessa korkeintaan 3tkm. Tarvetta liikkua paikasta A paikkaan B on tullut lähinnä kauppaan, asiontiin ja kyläilyyn, sekä muutama hieman pidempi matka. Tyypillinen edestakainen matka on ollut 10-30km. Vuoden mittaan autoa on käytetty enintään satana päivänä, eli noin 2 kertaa viikossa. Sata ajopäivää vuodessa 1000e kuluilla tekee yhden edestakaisen matkan keskimääräiseksi hinnaksi 10 euroa.

Tarkkaa ajopäiväkirjaa ei ole tehtyä mutta teen olettamuksen että ajoista yksi neljännes aiheutuu siitä että auto vain on pihassa ja sillä on vaivaton lähteä ilman mitään suunnitelmaa. Puolet ajoista olisi helposti korvattavissa linja-autolla (pysäkki 100m päässä, josta pääsee mm keskustaan ja isovanhemmille ilman vaihtoa), viimeinen neljännes on pakko suorittaa omalla autolla.

Jos ensimmäinen neljännes ajoista jätetään ajamatta, ajopäiviä olisi 75 vuodessa. Jos puolet ajoista korvataan linja-autolla, tulisi lisäkuluja 200e (sarjakortilla 2e/matka/aikuinen, sisältäen kaksi alle 6v lasta). Jäljelle jäisi 25 päivää vuodessa jotka pitäisi jotenkin suorittaa. Näistä 5 pitäisi pystyä ajamaan polkupyörällä ja loput 20 vaikka taksilla. Oletetaan taksimatkan hinnaksi 20e, eli 40e edestakainen, eli yhteensä vuodessa 800e.

Kakkosauton kuluiksi vuonna 2016 oli muodostumassa vähintään 1350e, jos nämä korvataan edellisellä arvauksella (1000e), jäisi vielä 350e taksimatkoihin tai muuhun tuhlailuun (tosin nämä on jo syöty auton kuluina). Oletan että 17v vanha auto vaatisi tästä lähin 300e remontteja vuosittain, kunnes lopulta se joutaisi paaliin.

Lopputulema oli selvä, toinen auto saa lähteä. Päätöstä puolsi tuleva nelipäiväinen työviikko sekä etätöiden mahdollisuus, joten yksi auto on entistä enemmän kotona.

Autolle löytyi ostaja hieman vahingossa ja kun hinnasta päästiin sopuun, en jäänyt miettimään myymistä. Hellasäröähän siitä syntyi, koska "ilmainen" kulkuneuvo lähti. Pitää itse joustaa enemmän, jotta arki "pyörii" riittävän sujuvasti.

Mitä siis tilalle?

Ensimmäiseksi linja-auton sarjakortti, jolla voi kulkea molemmat (2e/matka/henkilö). Lisäksi aion laittaa 20e viikossa "taksi-purkkiin", käytetään jos tarvitaan. Ylijäämän voi käyttää vaikka seuraavaan kakkosauton hankintaan, jos/kun sitä vielä jossain vaiheessa kaivataan enemmän.

Yhden auton ratkaisu ei varmaankaan tule lopulliseksi, koska vaimon hoitovapaa loppuu ensi keväänä ja oravanpyörä kutsuu häntäkin. Myös oma nelipäiväinen loppunee silloin.

Oravanpyörän hidastusta

Viime vuoden kesälomasta lähtien, töitä on saanut tehdä niin paljon kun ehtii. Välissä olen pitänyt isyysvapaita, jotka ovat olleet hyvää vaihtelua työkiireille. Tämä kevät on ollut entistä kiireempää. Kesälomien lähestyessä ruuvia oli kiristettävä entisestään, jotta voisi jäädä hyvillä mielin ansaitulle lomalle, stressitasot tapissa..

Kiirettä saisi vähennettyä olemalla hitaampi, koska tällöin olisi myös vähemmän töitä, loogista eikö totta. Tänä vuonna lataudun normaalia pidempään, nimittäin pidän isäkuukauden kesäloman yhteydessä, joten tulee noin parin kuukauden paussi töistä ja työmatkoista. Tämä tarkoittaa vähemmän aikataulutusta ja kiirettä, vailla suunnitelmia taikka tavoitteita. En aio täyttää kalenteria tupaten täyteen, enkä tehdä ToDo-listaa tekemättömistä töistä. Yksinkertaisesti sanottuna, ajattelin vain olla ja antaa luovuudelle aikaa.

Kuusi viikkoa isäkuukaudella tarkoittaa tulojen putoamista määräajaksi. Tästä en ole sen enempää ottanut stressiä, koska vuoden budjetti on laadittu tätä silmällä pitäen. Menopuolella säästöä syntyy autoilusta. Nimittäin diesel-käyttöinen autoni saa mennä seisontaan (säästöä tulee 4e/pv kun mukaan lasketaan vero+vakuutus). Aion lisätä myös pyöräilyn määrää, jolloin toisen auton bensakulutkaan eivät lähde lapasesta. Säästyneet rahat "sijoitan" polkupyörän peräkärryyn.

Liikkuminen kahden pienen lapsen kanssa, lähipuistoa pidemmälle, tarkoittaa apuvälineenä autoa, bussia tai pyörää. Kakkosautomme kilometrikulu bensan osalta on noin 0.12e, joten perikato ei iske, vaikka vähän pidemmällekin välillä lähtisi. Tosin auto ei ole kokoajan käytettävissä, koska vaimo käy satunnaisesti töissä ja milloin missäkin. Omalla kohdalla olisi tarkoitus pitää autottomia päiviä, koska vuodessa istun autossa yli 300 tuntia pelkkiä työmatkoja (eli noin kaksi viikkoa 24h päiviä).

Kesälomalle lainasin kirjastosta kasan kirjoja, jotka odottavat lukijaansa, aina kun iltasirkus on rahoittunut ja muuttunut takaterassille istuskeluun. Kesä on kyllä parasta vuodenaikaan!

Säästöä tyhjästä

Arjen valinnat vaikuttavat paljolti siihen, onko palkkapäivää edeltävänä päivänä rahaa tilillä vai ei. Lähtökohtaisesti menojen tulee olla tuloja pienemmät. Säästäväisellä elämäntavalla menot ovat vieläkin pienemmät.

Säästämisen aluksi on tietysti luettu kaikenlaiset säästövinkit ja nuukailu-blogit. Sen jälkeen on kilpailutettu operaattorit, vakuutukset ja sähkösopimukset. Lisäksi einekset on vaihdettu kotiruokiin ja kirpputorit ovat alkaneet tulla tutuiksi, niin voi miettiä onko enää mitään mistä voisi säästää? Mutta samalla olla luopumasta mistään?

Tässä allekirjoittaneen valintoja:

1. Maksaminen S-kortilla. Maksaessa vihreällä kortilla s-ryhmän kaupoissa saa 0,5% maksatapaedun. 5000e vuosiostoilla säästöä 25e.
2. Maksaminen OP:n Visalla. Jos on Osuuspankin omistajajäsen, niin visaluoton summa kerryttää OP-bonuksia. Visan käyttämisestä saa noin 0,5% hyödyn. Tarkkana saa tosin olla. Korollisen luoton puolelle siirtyessä tämä etu häviää hyvin äkkiä (pelkkä tilinhoitomaksu 3,5e/kk..). Kurinalaisessa käytöllä ja keskimäärin 500e kuukausiostoksilla vuosittainen hyöty on 25e. Tämä siis OB-bonuksia joita ei saa rahaksi muutettua.
3. Polttoaineen tankkaus alkuviikosta. Olen huomannut että tietyillä tankkausasemilla polttoaineen vaihtelu viikon sisällä voi olla jopa 0,05e. Yleensä halvinta on ollut tiistaisin, joten käyn tankkaamassa vaikka ei vielä olisi tarvettakaan (työmatkan varrella). Esim 1200 litran vuosikulutuksella säästö 60e. (20000km ajomäärällä ja 6L kulutuksella).
4. Hiljempaa ajaminen. Auton polttoaineen kulutus nousee nopeuden noustessa huimasti. Kulutusero 85km/h ja 105km/h välillä voi olla jopa litran 100km kohden. Tämä tarkoittaisi 10000km maantieajossa säästöä 150e. Tosin tällöin autossa joutuu istumaan vuoden aikana 22 tuntia enemmän, mutta tien tukkona "tienaa" 6,8e/tunti.
5. Kestokassit ruokaostoksilla. Viisi kertakäyttöistä muovipussia viikossa maksaisi vuodessa noin 50e.
6. Kaupassa käynti työmatkan yhteydessä. Auton käynnistyksestä ensimmäiset ajokilometrit maksaa helposti 0,2e/km. Yksi 5km edestakainen kauppareissu vähemmän viikossa tarkoittaa vuodessa 100e säästöä.
7. Pilsneri saunakaljana. Lidlin Frinkbrau maksaa 0,54e ja on maultaan erinomainen janojuoma. Keppana maksaa euron, kiitos alkoholiveron. Pari annosta viikossa tarkoittaisi 50e säästöä vuodessa. (Tämän vuoden tavoitteisiin kuului tölkkioluen välttäminen, joten tuplasäästö).
8. Alhaisempi huonelämpötila. Yksi aste alaspäin tarkoittaa 5% säästöä. 1000e lämmityskuluissa tämä tarkoittaa 50e säästöä vuodessa.

Yhteensä näistä tulee säästöä yli 500e vuodessa eli n. 40e kuukaudessa. Ei kuulosta paljolta mutta eipä se paljon vaadikkaan.

Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, lisäksi monet säästövinkit menevät helposti näpertelyn puolelle, jolloin saatu säästö ei vastaa siihen käytettyä vaivaa tai aikaa. Pitkällä juoksulla nuukailu voi olla hyvinkin kannattavaa kunhan pitää sen kohtuudessa, jolloin elämästä pystyy vielä nauttimaan.

Isoimmat säästöt saa säästämällä isoimmista kuluista. Meidän perheessä nämä ovat ruoka ja autoilu. Meillä menee vuodessa esimerkiksi ruokaan yli 7000e ja autoihin yli 3000e. Pelkästään säästämällä 5% näistä kahdesta tarkoittaisi n. 500e vuosisäästöä..

500e vuodessa saa säästettyä helposti vähentämällä työpaikkaravintolan käyttöä. Esimerkiksi joka päivä syötävä, 6,2e maksava lounas, on vähintääkin 1200e vuodessa. Oletetaan että kotona tehty monipuolinen ruoka-annos maksaisi 3e, niin säästöä syntyisi 3 - 600e vuodessa riippuen kuinka usein eväitä jaksaa tehdä ja kantaa. Itselläni säästyy melkoisesti, kun rakas vaimoni jaksaa ruokaa laittaa.

Toisaalta vuoden mittaan 500e tai moninverroin enemmänkin saisi haaskattua moneen muuhunkin turhanpäiväiseen. Vaikkapa keppanaa kittailen tai savukkeita poltellen.

Elämä on valintojen maailma ja kukin tyylillään, mutta pienellä suunnittelulla pystyy vaikuttamaan mihin rahat käyttää.

Edit 28.9-17: säästövinkit linkki korjattu

Lämmitysmenoista nuukailua

Lauhasta talvesta huolimatta on asuntoa tarvinut lämmittää. Meillä tämä on tarkoittanut talvikuukausina noin 150e/kk sähkölaskua. Lisäksi takassa poltetaan puita, joten todellinen euromäärä on hieman enemmän. Kuitenkin ihan kohtuullinen summa 100m2 asunnon lämmittämiseen.

Kuinka tähän sitten päästään? Varsinkaan kun eristys ei ole mikään ihmeellinen nykynormeihin nähden; 200mm seinissä ja 300mm katossa. Ilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa.

Huonelämpö pidetään n. 20 asteessa. Lattialämmityksen kanssa tämä piisaa niin, että t-paidalla tarkenee eikä villasukkia tarvita. Pitkälti tottumisasia. Olisi selvä jos "nurkista vetäisi" tai lattia olisi muuten vaan kylmä, tarvisi vähintään villasukkia pitää jalassa samoilla lämmöillä.

Takassa poltetaan ulkolämpötilan mukaan; plussa keleillä pari kertaa viikossa ja pakkasilla useammin. Ilmalämpöpumppu on päällä noin -10..+10 ulkolämpötiloilla. Kylmemmässä hyöty on minimaalinen ja lämpimillä keleillä ei enää tarvita. ILP ei ole päällä niinä päivinä kun takkaa lämmitetään. Jos olisi, nousisi huonelämpö tarpeettomasti yli 20 asteen.

Rullaverhot ja sälekaihtimet laitetaan illalla kiinni. Aamulla sälekaihtimet asentoon josta taivas näkyy, eli saadaan aurinkoenergia talteen. Ilmanvaihto on miniminopeudella, varsinkin jos kosteusmittari näyttää alle 40% RH lukemia. Talvella kun tuuppa ilma muutenkin kuivumaan.

Mitä toimenpiteitä ei sitten tehdä? Kaikkia valoja EI olla vaihdettu energiansäästö taikka ledilampuiksi. Tosin hehku/halogeenipolttimoita en aio enää uusiakaan ostaa. Viihde-elektroniikkaa EI revitä pois seinästä sähkön säästämiseksi. Kodinkoneita EI olla vaihdettu uusiin. Näiden kaikkien kulutus on pois normilämmitykseltä, joten säästö olisi plus-miinus-nolla.

Mitä puilla sitten säästää? Pinokuutio kivuhalkoja sisältää energiaa n. 1700kWh. Varaavan takan hyötysuhde voisi olettaa 75%. Eli tästä jäisi lämmitykseen vähintään 1200kWh. Vastaava määrä sähköä 100% hyötysuhteen sähkölämmityksellä olisi noin 160e. Vaikka pinokuutio kuivaa koivua maksaisi 100e/m3 niin puulämmitys on taloudellisesti kannattavaa. Enemmänkin toki vois käyttää, mutta toisaalta pikkupakkasilla ilmalämpöpumpun hyötysuhde on 2..3, joten puulämmitys ei  olekkaan enää niin ylivertainen.

Kylmäksi tuota tiilikasaa ei kuitenkaan kannata päästää, koska se alkaa hohkata kylmää. Ja onhan sitä mukava katsella takkatulen loimua :)