Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähkönkulutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähkönkulutus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. syyskuuta 2019

Maalämpö, ilmavesipumppu vai osakkeet?

Meidän vanha ja isohko talo vie vuodessa melkoisen määrän lämmitysenergiaa. Tällä hetkellä pääasiallinen lämmitysmuoto on puu. Se on suhteellisen edullista, varsinkin jos puut tekee itse, mutta työvaiheita on paljon ja työ on lämmityskaudella päivittäistä.

Helpoinhan olisi antaa sähkövastusten tahkota, vaikkapa yösähköllä varaaja täyteen lämpöä, mutta kukkarossa voisi käydä melkoinen viima. Olen arvioinut että talomme kuluttaisi suorasähköllä noin 40MWh vuodessa. Rahaksi muutettuna suorasähkölämmitys maksaisi noin 4000e vuodessa plus liittymämaksut jotka menisi vaikka sähköä käyttäisi kuinka vähän.

Lämmönjako tapahtuu talon alkuperäisillä vesipattereilla sekä putkistoilla. Patterit ovat kaksilehtisiä ja pinta-alaa löytyy. Menovesi on pysynyt alle 50 asteen kovimmilakin pakkasilla. Joten lämpöpumpputekniikallakin talo pitäisi pysyä lämpimänä. Vaihtoehtoina olisi maalämpö porakaivolla tai ilmavesilämpöpumppu. Jos teen olettamuksen, että maalämpöpumpun kanssa vuosihyötysuhde olisi 3 ja ilmavesipumpulla 2. Vastaavasti euroina tämä tarkoittaisi vuodessa 1333e ja 2000e, jos suorasähkö olisi 4000e. Eli maalämmön säästäisi vuodessa 2667e ja ilmavesilämpöpumppu 2000e verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Olen kysynyt maalampötarjouksia, nämä vaihtelivat 20 ja 28 tuhannen euron välissä. Jos valitsen halvimman tarjouksen, eli 12kW pumpun ja 250m kaivon, sekä hyödynnämme täydet kotitalousvähennykset, olisi halvin maalämpöjärjestelmä noin 15000e. Takaisinmaksuaika olisi noin 6 vuotta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Olen kysynyt myös ilmavesipumpputarjouksia, nämä vaihtelivat 8 ja 11 tuhannen välissä. Jos valitsen halvimman, 11kw pumpun, joka maksaisi hieman alle 7000e kotitalousvähennys huomioiden. Olisi ilmavesipumpun takaisinmaksuaika kolme ja puoli vuotta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Mutta eikö maalampö olisi pitkällä juoksulla edullisempi?
Saattaa olla, mutta vertaillaampa kahta investointia näillä luvuilla (A. suorasähkö 4000e/v, B. ilmavesi 7000e investointi + 2000e/v kulut sekä C. 15000e investointi + 1333e/v kulut).

vuosi sähkö ilmavesi maalämpö
0 0 7000 15000
1 4000 9000 16333
2 8000 11000 17666
3 12000 13000 18999
4 16000 15000 20332
5 20000 17000 21665
6 24000 19000 22998
7 28000 21000 24331
8 32000 23000 25664
9 36000 25000 26997
10 40000 27000 28330
11 44000 29000 29663
12 48000 31000 30996
13 52000 33000 32329
14 56000 35000 33662
15 60000 37000 34995
16 64000 39000 36328
17 68000 41000 37661
18 72000 43000 38994
19 76000 45000 40327
20 80000 47000 41660

Maalämmön takaisinmaksuaika onkin nyt yli 12 vuotta, kun vertaan sitä ilmavesipumppuun. Eikä tämä ota huomioon mahdollisia lainakorkoja. Toisaalta, jos laina ei muutenkaan tarvitse ottaa, niin voisihan investoinnin laittaa pörssiin?

Asennetulla lämpöpumpulla ei juurikaan ole jälleenmyyntiarvoa, joten sen hankinta näkyy taseessa hieman arvokkaampana kiinteistönä, mutta itse pumppu muuttuu täysin arvottomaksi jos se hajoaa. Maalämpöfanaatikko voisi sanoa, että kiinteistön arvo nousee maalämmön asennuksen myötä, voihan olla, mutta oma asunto ei ole sijoitus.

Jos edelliset investoinnit jättäisi tekemättä, voisi laittaa 15ke pörssiin ja odottaa arvonnousua. Tai ilmavesipumpun kanssa jäisi 8ke alkupääoma plus joka vuosi 2ke lisäsijoituksena. Maalämmön kanssa alkupanos olisi nolla, mutta vuosittain saisi 2.6ke säästöön. Pörssin nettotuotoksi voisi laittaa vaikka 5%, eli tästä on inflaatio ja verot vähennetty.
vuosi sähköilmavesimaalämpö
0 15000 8000 0
1 15750,00 10400,00 2666,00
2 16537,50 12920,00 5465,30
3 17364,38 15566,00 8404,57
4 18232,59 18344,30 11490,79
5 19144,22 21261,52 14731,33
6 20101,43 24324,59 18133,90
7 21106,51 27540,82 21706,59
8 22161,83 30917,86 25457,92
9 23269,92 34463,75 29396,82
10 24433,42 38186,94 33532,66
11 25655,09 42096,29 37875,29
12 26937,84 46201,10 42435,06
13 28284,74 50511,16 47222,81
14 29698,97 55036,72 52249,95
15 31183,92 59788,55 57528,45
16 32743,12 64777,98 63070,87
17 34380,27 70016,88 68890,42
18 36099,29 75517,72 75000,94
19 37904,25 81293,61 81416,98
20 39799,47 87358,29 88153,83

Maalämmön vuosittaisilla säästöillä salkun arvo nousisi nollasta eurosta 7 vuodessa korkeammalle kuin 15ke könttäinvestointi. Mutta vastaavasti ilmavesipumpun asennuksesta jäävä 8ke ja vuosittain säästyneet rahat tienaisivat pörssissä jo neljässä vuodessa sen, mitä 15ke alkuinvestointi olisi tuottanut. Kun verrataan ilmaveden ja maalämpön eroavaisuuksia, niin maalämmön asentanut saa salkun arvon ohittamaan ilmavesipumpun vasta 19 vuoden jälkeen.

Joku viherpiipertäjä voisi ajatella, että miksi asutte isossa ja huonosti eristetyssä talossa. On totta että pienempikin riittäisi, mutta yleensä vanhoissa taloissa tulee mukana tontti hyvällä paikalla, eikä mistään savipellosta. Toisaalta olisi järkevää jos talo kuluttaisi vähemmän energiaa, mutta alkuperäisin eristein, tämä talo on pysynyt terveenä yli 80 vuotta. Esimerkiksi ulkoverhouslaudat ovat alkuperäiset ja parempilaatuisia kuin nykyisin lautakaupasta saatava tavara. Uskoisin niiden säilyvän vielä seuraavatkin 80 vuotta kunnossa, kunhan talon rakenteita ei mennä muuttamaan. Jo tällä kompensoidaan hiilijalanjälkeä, eli välttämällä tarpeetonta remonttia. Sisäpuolisella lisäeristyksellä vaarantuisi hirsien pysyminen kuivana, joten siitä vasta kallista tulisi.

Niin tai näin, lämpöpumpun hankinta näyttäisi olevan kannattava investointi.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Mitä pakastimen käyttö maksaa?

Pakastimen käytöllä voi säästää ruokamenoissa, mutta millä hinnalla?
Entä kannattaisiko ostaa uudempi pakastin?

Olin jo melkein unohtanut että omistan energiakulutusmittarin. Muistini palasi kun luin Jarmo Vestolan blogitekstin laitteiden valmiuskulutuksista.

Kulutus ja sen hinta
Löysin energiakulutusmittarini pistorasiasta, jonka perässä on 15 vuotta vanha Rosenlew-kaappipakastin. Kulutusmittari näytti karua lukua; 8334 tunnissa oli kertynyt 408,3kWh. Koko vuoden kulutus olisi näin ollen 429,2kWh.

Euroiksi muutettuna 429,2kWh on noin 56 euroa, jos kWh hinta on 0,13e. Vuonna 2013 maksoin sähkölaskuja yhteensä 1226 euroa, tällä sain sähkölaitokselta vastineeksi 9339kWh. Kun eurot jakaa kulutuksella, saa keskihinnaksi 0,131e/kWh.

Äkkiseltään ajatellen pakastin kannattaisi vaihtaa pikimmiten uuteen. Mutta mutta.. Meillä on sähkölämmitys ja sitä tarvitaan 8kk vuodesta. Tänä aikana pakastimen hukkalämpö on pois muusta lämmitystarpeesta. Näin ollen pakastimen todelliseksi kuluksi tulee alle 20 euroa vuodessa.

Uutta tilalle?
Uusi 399e maksava Rosenlew A+ luokan kaappipakastin pitäisi kuluttaa 290kWh vuodessa. Kalliimpi vaihtoehto, 995e maksava Bosch A+++ kaappipakastin pitäisi kuluttaa vain 141kWh vuodessa.

Uusi Rosenlew pystyisi säästämään enintään n.18e vuodessa ja Bosch 38e, jos oletetaan että kotimme lämpeäisi kokonaan ilmaisenergialla. Tässä tapauksessa pakastimen ottama teho olisi kokonaan ylimääräistä kulua. Tässäkin tapauksessa takaisinmaksuajoiksi tulisi 22 vuotta ja 26 vuotta. Nykyisessä asunnossamme ja sähkölämmityksen kanssa nämä ajat olisivat kolme kertaa pidemmät..

Toimenpiteenä on vanhan pakastimen sulatus ja pesu.