perjantai 6. syyskuuta 2019

Maalämpö, ilmavesipumppu vai osakkeet?

Meidän vanha ja isohko talo vie vuodessa melkoisen määrän lämmitysenergiaa. Tällä hetkellä pääasiallinen lämmitysmuoto on puu. Se on suhteellisen edullista, varsinkin jos puut tekee itse, mutta työvaiheita on paljon ja työ on lämmityskaudella päivittäistä.

Helpoinhan olisi antaa sähkövastusten tahkota, vaikkapa yösähköllä varaaja täyteen lämpöä, mutta kukkarossa voisi käydä melkoinen viima. Olen arvioinut että talomme kuluttaisi suorasähköllä noin 40MWh vuodessa. Rahaksi muutettuna suorasähkölämmitys maksaisi noin 4000e vuodessa plus liittymämaksut jotka menisi vaikka sähköä käyttäisi kuinka vähän.

Lämmönjako tapahtuu talon alkuperäisillä vesipattereilla sekä putkistoilla. Patterit ovat kaksilehtisiä ja pinta-alaa löytyy. Menovesi on pysynyt alle 50 asteen kovimmilakin pakkasilla. Joten lämpöpumpputekniikallakin talo pitäisi pysyä lämpimänä. Vaihtoehtoina olisi maalämpö porakaivolla tai ilmavesilämpöpumppu. Jos teen olettamuksen, että maalämpöpumpun kanssa vuosihyötysuhde olisi 3 ja ilmavesipumpulla 2. Vastaavasti euroina tämä tarkoittaisi vuodessa 1333e ja 2000e, jos suorasähkö olisi 4000e. Eli maalämmön säästäisi vuodessa 2667e ja ilmavesilämpöpumppu 2000e verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Olen kysynyt maalampötarjouksia, nämä vaihtelivat 20 ja 28 tuhannen euron välissä. Jos valitsen halvimman tarjouksen, eli 12kW pumpun ja 250m kaivon, sekä hyödynnämme täydet kotitalousvähennykset, olisi halvin maalämpöjärjestelmä noin 15000e. Takaisinmaksuaika olisi noin 6 vuotta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Olen kysynyt myös ilmavesipumpputarjouksia, nämä vaihtelivat 8 ja 11 tuhannen välissä. Jos valitsen halvimman, 11kw pumpun, joka maksaisi hieman alle 7000e kotitalousvähennys huomioiden. Olisi ilmavesipumpun takaisinmaksuaika kolme ja puoli vuotta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Mutta eikö maalampö olisi pitkällä juoksulla edullisempi?
Saattaa olla, mutta vertaillaampa kahta investointia näillä luvuilla (A. suorasähkö 4000e/v, B. ilmavesi 7000e investointi + 2000e/v kulut sekä C. 15000e investointi + 1333e/v kulut).

vuosi sähkö ilmavesi maalämpö
0 0 7000 15000
1 4000 9000 16333
2 8000 11000 17666
3 12000 13000 18999
4 16000 15000 20332
5 20000 17000 21665
6 24000 19000 22998
7 28000 21000 24331
8 32000 23000 25664
9 36000 25000 26997
10 40000 27000 28330
11 44000 29000 29663
12 48000 31000 30996
13 52000 33000 32329
14 56000 35000 33662
15 60000 37000 34995
16 64000 39000 36328
17 68000 41000 37661
18 72000 43000 38994
19 76000 45000 40327
20 80000 47000 41660

Maalämmön takaisinmaksuaika onkin nyt yli 12 vuotta, kun vertaan sitä ilmavesipumppuun. Eikä tämä ota huomioon mahdollisia lainakorkoja. Toisaalta, jos laina ei muutenkaan tarvitse ottaa, niin voisihan investoinnin laittaa pörssiin?

Asennetulla lämpöpumpulla ei juurikaan ole jälleenmyyntiarvoa, joten sen hankinta näkyy taseessa hieman arvokkaampana kiinteistönä, mutta itse pumppu muuttuu täysin arvottomaksi jos se hajoaa. Maalämpöfanaatikko voisi sanoa, että kiinteistön arvo nousee maalämmön asennuksen myötä, voihan olla, mutta oma asunto ei ole sijoitus.

Jos edelliset investoinnit jättäisi tekemättä, voisi laittaa 15ke pörssiin ja odottaa arvonnousua. Tai ilmavesipumpun kanssa jäisi 8ke alkupääoma plus joka vuosi 2ke lisäsijoituksena. Maalämmön kanssa alkupanos olisi nolla, mutta vuosittain saisi 2.6ke säästöön. Pörssin nettotuotoksi voisi laittaa vaikka 5%, eli tästä on inflaatio ja verot vähennetty.
vuosi sähköilmavesimaalämpö
0 15000 8000 0
1 15750,00 10400,00 2666,00
2 16537,50 12920,00 5465,30
3 17364,38 15566,00 8404,57
4 18232,59 18344,30 11490,79
5 19144,22 21261,52 14731,33
6 20101,43 24324,59 18133,90
7 21106,51 27540,82 21706,59
8 22161,83 30917,86 25457,92
9 23269,92 34463,75 29396,82
10 24433,42 38186,94 33532,66
11 25655,09 42096,29 37875,29
12 26937,84 46201,10 42435,06
13 28284,74 50511,16 47222,81
14 29698,97 55036,72 52249,95
15 31183,92 59788,55 57528,45
16 32743,12 64777,98 63070,87
17 34380,27 70016,88 68890,42
18 36099,29 75517,72 75000,94
19 37904,25 81293,61 81416,98
20 39799,47 87358,29 88153,83

Maalämmön vuosittaisilla säästöillä salkun arvo nousisi nollasta eurosta 7 vuodessa korkeammalle kuin 15ke könttäinvestointi. Mutta vastaavasti ilmavesipumpun asennuksesta jäävä 8ke ja vuosittain säästyneet rahat tienaisivat pörssissä jo neljässä vuodessa sen, mitä 15ke alkuinvestointi olisi tuottanut. Kun verrataan ilmaveden ja maalämpön eroavaisuuksia, niin maalämmön asentanut saa salkun arvon ohittamaan ilmavesipumpun vasta 19 vuoden jälkeen.

Joku viherpiipertäjä voisi ajatella, että miksi asutte isossa ja huonosti eristetyssä talossa. On totta että pienempikin riittäisi, mutta yleensä vanhoissa taloissa tulee mukana tontti hyvällä paikalla, eikä mistään savipellosta. Toisaalta olisi järkevää jos talo kuluttaisi vähemmän energiaa, mutta alkuperäisin eristein, tämä talo on pysynyt terveenä yli 80 vuotta. Esimerkiksi ulkoverhouslaudat ovat alkuperäiset ja parempilaatuisia kuin nykyisin lautakaupasta saatava tavara. Uskoisin niiden säilyvän vielä seuraavatkin 80 vuotta kunnossa, kunhan talon rakenteita ei mennä muuttamaan. Jo tällä kompensoidaan hiilijalanjälkeä, eli välttämällä tarpeetonta remonttia. Sisäpuolisella lisäeristyksellä vaarantuisi hirsien pysyminen kuivana, joten siitä vasta kallista tulisi.

Niin tai näin, lämpöpumpun hankinta näyttäisi olevan kannattava investointi.

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Avensiksen tilinpäätös

Uskollinen sotaratsu sai väistyä jo viime vuonna(, mutta tänne excelin sisältö eksyi vasta nyt). Yli puoli miljoonaa kilometriä mittarissa oli ihan kunnioitettava määrä, vastaavien toimivien autojen hinnat pyörivät vielä kahden tuhannen molemmin puolin. Myydessä sain siitä vielä 700e vikoineen päivineen.

Avensis ehti olemaan meidän taloudessa 8 vuotta ja tänä aikana ajoimme sillä 230tkm. Rahaa tuohon meni yhteensä 47629e huomioiden osto, myynnin sekä kaikki käyttökulut. Keskimäärin lähes 6000 tuhatta euroa vuodessa!! Eli noin 500e per kuukausi. Tosin kilometriä kohden tulee maltillinen 0,206e/km. Kaikki ajaminen ei suinkaan ollut näin edullista. Ensimmäiset vuodet ovat raskaimmat, hankintahinta, uusi vakuutus, tässä tapauksessa maksoin ensimmäisiä vuosia myös ns. täyskaskoa. Huollatin auton pääsääntöisesti itse, tein sen mitä huolto-ohjelmassa sanottiin tai vikoja ilmaantui (erittäin vähän). Jakopään remontit käytin huollossa.



























Jos olisin myynyt auton kolmen vuoden kuluttua (samalla kun sain auton maksettua kokonaan itselleni), olisi ajaminen maksanut kilometriä kohden aivan järjettömästi. Kaavio huomioi myös auton oletetun arvonalenemisen. Ensimmäistä vuotta "rasittaa" jakopään remontti ja vähäiset kilometrit.

Ajoin auton ns. "loppuun", joten viimeiset ajovuodet olivat edullisia ja olisin niitä jatkanut niin kauan kuin olisi liikkunut.

Silloin kun autolla ajaa pitkään, alkaa polttoainetaloudellisuus näkymään entistä isompana osana kokonaiskuluissa. Mutta jos autolla ajaisi todella vähän, silloin kulutuksella ei ole juurikaan merkitystä, pääasia että auto toimii eikä se ole ollut turhan arvokas. Avensis vei keskimäärin 5,74 litraa satasella naftaa. Pienemmällä nokilekalla olisi päässyt pienempiin lukemiin, esimerkiksi tasan 5 litran kulutuksella polttoaineen osuus olisi ollut "vain" 15351e. Säästöä olisi syntynyt 2272e, eli alle 24e kuukautta kohden. Tai olisihan tähän toiseen "säästöpossuun" voinut tullut ylimääräinen kahden tonnin remontti, joka olisi romuttanut koko säästöpotenttiaalin.


Sama piirakka kilometriä kohden






perjantai 7. kesäkuuta 2019

Kaksi lasta samalla vaivalla?

Itselläni on kolme sisarrusta, joten lapsuusaikana riitti leikkiseuraa ja tekemistä perheen kesken. Ennen kouluikää useampi sisarrus oli itselle normaalia. Koulussa ollessa tajusi, että aika harvalla on yhtä sisarrusta enempää, toisilla ei ollut lainkaan. Useamman sisarruksen myötä, perheemme rahat jakaantuivat useamman kesken. Perheen neljäs lapsi syntyi kun olin ala-asteella, ja juuri silloin kun alkoi tajuamaan, että toiset lapset kulkee merkkivaatteissa ja itse mitkä lienee. Itse en voinut kuin haaveilla Levisten perään tai että olisin harrastanut jääkiekkoa. Toisaalta, ehkäpä joku toinen olisi vaihtanut kaikki merkkivaatteensa siskoon taikka veljeen. Mene ja tiedä. En ole kuitenkaan katkeroitunut siitä, että raha oli niukemmin kuin jos olisin ollut perheen ainut lapsi. Useampi lapsi mahdollisti että äitini oli kotona. Tämä oli kyllä ihan parasta, tosin en tiedä mistä jäin paitsi kun minua ei kuskattu seitsemäksi tarhaan.

Meidän sisarrusten sukupuoli ja ikävälit osuivat kuitenkin niin, että kouluiässä kaikilla oli omat kaverinsa ja yhteinen tekeminen väheni, mutta taas aikuisiällä sisaruksista on ollut apua ja juttuseuraa. Myös lapsuuden muistoja on voinut muistella yhdessä. Tarvittaessa voi keskustella vaikeistakin asioista.

Ydinperhe ja lapset olivat itselläkin toiveissa parisuhteen vakiinnuttua. Useampi vuosihan siinä meni ennen kuin edes vakavissaan asiaa harkittiin. Toiveissa oli klassiset kaksi lasta. Jos lapsia aletaan hankkimaan, niin samalla sitä toisenkin kannattaa hommata. Sinänsä huokuttelevaa omien lapsuuden ajan kokemusten ja koko hommaan ryhtymisen vaivannäköön kannalta, niin henkisesti kuin taloudellisesti. Pakollisten tavaroiden hankintakulut jäävät pieneksi seuraavan jatkaessa niiden kanssa.

Ja niin alkoi lapsielämän arki vuonna 2012..

Meidän ensimmäinen lapsi oli vauvana ns helppo. Ei sairastellut eikä ollut allergioita. Söi, nukkui ja kehittyi normaalisti. Ensimmäiseen vuoteen mennessä ei mitään ihmeempiä ongelmia ollut ja kaikki tuntui menevän lähes omalla painollaan. Ajatus toisesta sai tukea ensimmäisen helpppudesta. Joten oli "selvää", että toinenkin siinä menisi. Toinen lapsi tuli 2014, melko tarkkaan kahden vuoden ikäerolla. Paljon vaativampi ja tempperamenttisempi tapaus. Lähti 10kk ikäisenä kävelemään ja alkoi puhua kokonaisia lauseita alle vuoden vanhana. Huh, kasvoipa siitä iso äkkiä. Ja niin on jatkunut jatkuva kilpajouksu sisarrusten pareemmudesta..

Optimisti voisi ajatella että kahden lapsen kanssa ei olisi edes kaksinkertaista työtä, mutta todellisuudessa työmäärä on tapauskohtaisesti 0.5 - 3. Okei, näiden kahden luvun keskiarvo olisi 1.75, mutta todellisuudessa yli 2 tapauksia on enemmän kuin alle. Tässä muutama esimerkki näistä:

Ulos siirtyminen

Yhden kanssa on helpointa ja nopeinta. Yksikin toki osaa heittäytyä tarvittaessa hankalaksi mutta kahden kanssa on vähintään kaksinkertainen vaiva, tai jopa kolminkertainen. Lisäksi toinen voi ehtiä jo riisua ennen kuin itse lähtöön on päästy. Huomionhaku ja sitä myötä sisar"rakkaus" purkautuu siirtymisissä, joten kahden kanssa tulee vielä lisäharmia tästäkin. Mitä kauemmin lähtö venyy, tulee vielä riski vessakäynnin tarpeellisuudesta tai jano tai mitä lienee. Toivon tämän helpottavan viimeistään siinä vaiheessa kuin nuorimmainenkin menee kouluun.
Yhdestä yksinkertainen vaiva, kahdesta 1-3 kertainen.

Syöminen

Ruokailun olettaisi menevän samalla vaivalla, on pöydässä sitten yksi tai useampi syöjä, teet ruokaa ehkä hieman isomman satsin, mutta.. puoli vuotiaasta lähtien autat lasta syömään parisen vuotta tai jopa enemmänkin. Jos autettavia on enemmän, menee homma hankalaksi ainakin yhden aikuisen voimalla. Kun lapset osaavat syödä itsenäisesti, alkaa sisar"rakkaus" ja kinastelu on arkipäivää. Joudut siis paimentamaan kuin jotakin apinalaumaa, ja samalla koitat syödä itsekkin.
Yhdestä yksinkertainen vaiva, kahdesta 1-3 kertainen.

Leikkiminen

Meidän lapset, kahden vuoden ikäerolla, leikkivät pääsääntöisesti samoja leikkejä, myös heidän kaverit ovat lähestulkoon samoja. Tällöinen lasten leikkihetken aikana voi kuvitella pystyvänsä tekemään jotain "omia"juttujakin. Kahden kanssa riitoja kuitenkin syntyy, joten eipä niitä kultamussukoita kovin pitkäksi aikaa voi keskenään jättää. Toki lapsi leikkii itsenäisestikin esimerkiksi toisen ollesssa poissa. Jos lapset olisivat kovin eri ikäisiä tai kiinnostuksen kohteet täysin erillaisia, olisi työlästä keksiä kahdet eri leikit, tällöin kahdesta olisi kaksinkertainen vaiva, mutta samoilla leikeillä menevä taistelupari on parhaimmillaan todella helppoa tai vaikea 0,5 - 1,5.

Huolenaiheet

Kun perhe-elämään on päättänyt ryhtyä, olet vastuussa tästä ihmisolennosta vähintään 18 vuotta. Jokaiseen ikävaiheeseen kuuluvat omat huolensa ja murheensa, mutta jo seuraavan kanssa osaat ottaa edes hieman rennommin, mutta toisaalta, ihmiset ovat erillaisia, joten uuden tyyppisiä huolenaiheita voi tulla. Tähän voisi todeta että "murheiden määrä on vakio", isommalla perheellä tämä jakaantuu useamman kanssa.

Hankinnat jakaantuvat kahdelle

Materiaalihankinnat kiinnostavat insinööriä. Lastentarvikkeisiin saisi menemään vaikka kuinka paljon rahaa, niin turhaan kuin tarpeelliseenkin. Ostamisesta/tuhlaamisesta aiheutava omantunnon tuska helpottaa edes hieman, kun tietää että nuorempi sisar voi käyttää samoja vaunuja, rattaita, istuinta, polkupyörää, lelua, vaatteita jne. Lapsilisän määrä nousee seuraavien lapsien myötä, mikä positiivinen asia myös kassavirran kannalta, koska ensimmäiselle tehdyt hankinnat ovat jo taseessa :)

Mutta ei kahta ilman kolmatta..

Nimittäin talvella meidän perhe kasvoi kolmannella lapsella, tuli pyytämättä ja hieman jopa yllättäen, mutta varsin pidetty kaveri. Olimme jo ehtineet laittaa suurimman osan vauvantarvikkeista kiertoon, mutta hankimme/saimme melko edullisesti tarvittavan määrän tavaraa. Ensimmäisestä lapsesta oppien, käytettynä löytää riittävän hyvää tavaraa edullisesti. Ja niin sai vaimokin valkoiset emmaljunkansa alta satasella, uudet vastaavat noin tonnin, huh huh..

tiistai 1. tammikuuta 2019

Vuosi 2018

Vuosi vierähti jälleen kerran lähes huomaamatta, ainakin blogikirjoitusten osalta. Blogilukemistoa tuli kuitenkin selailtua lähes viikottain, mutta oma tuotos jäi vaatimattomaksi. Ehkäpä tänä vuonna sitten hiukan enemmän.

Vaikka julkaisuja ei juuri tullut, niin omien menojen seurantaa en ole kuitenkaan lopettanut. Sitä kun on tullut harrastettua jo yli 20 vuotta, niin eihän siitä niin vain luovuta.

Taloudellisesti vuosi 2018 jatkoi viime vuoden linjaa. Rahaa paloi enemmän kuin oli tarkoitus ja säästöön jäi vähemmän kuin piti (kuitenkin noin 11% nettotuloista). Nordnetin osakesalkun arvo ei juurikaan noussut vuoden takaisesta, vaikka syötinkin sinne uutta rahaa muutaman tonnin. Seligsonin rahastojen arvo nousi hieman, mutta olisi laskenut ilman säännöllistä kk-säästämistä. Pitkään jatkunut globaali nousu osakemarkkinnoilla alkaa näköjään taittumaan. Näistäkään huolimatta taloudemme nettovarallisuus kasvoi, kiitos lainanlyhennysten niin omien kuin sijoitusasuntojen osalta, tosin edellyttäen että asuntojen arvot ole laskeneet.

Lainalyhennykset menivät suunnitelman mukaisesti, mutta sijoittamista haittasivat korkeat menot, ne olivat keskimäärin 2266e kuukaudessa.


Asumisen pakolliset menot laskivat, vaikka muutimme isompaan ja vanhempaan taloon 2017 loppuvuodesta. Kuitenkin asumisen liittyvät ei niin pakolliset kulut eli remontointi, sisustaminen ja piha, olivat jo toistamiseen meidän talouden isoimpana kulueränä.

Ruokamenot jatkoivat kasvuaan, oma osuuteni oli keskimäärin 484e/kk. Jatkossa olis tarkoitus hyödyntää omaa pihaa enemmän ruuan tuotantoon, tosin taitaa mennä enemmän harrastuksen piikkiin, eikä varsinaista säästöä synny.

Autoilun kulut nousivat hieman viime vuoteen nähden, koska perheemme ainut auto sai vaihtua. Olihan siinä jo puoli miljoonaa mittarissa. Kuluja nostaa auton hankinta. Kirjanpidollisesti otin rahat säästötililtä ja jyvitän sen kuukausittain maksamallani "lyhennyksenä" säästötilille takaisin 2018 ja 2019 aikana.

Lapsista aiheutavat kulut tippuivat vuoteen 2017 nähden, lähinnä päivähoitomaksujen pienentyessä.

Vakuutusmaksut nousivat omakotitaloon siirtyessä, vakuutettuna on myös piharakennukset. Vakuutusmaksuista olen jo aikaisemmin erottanut autovakuutuksen autoilun kuluksi, ehkäpä kotivakuutuksen kiinteistövakuutukset erottaa asumisen kuluihin..

Omaan vapaa-aikaan käytetty raha ei ole koskaan ollut niin alhainen kuin vuonna 2018. Myöskin siihen käytetty aika oli kortilla, joten eipä ehtinyt tuhlaamaankaan. Myöskään vaatteita ostin vain pakolliset.

Aikaisemmin asettamat liikunnallisesti tavoitteet täyttyivät viime vuonna; puolikas maraton tuli juostua alle 2h sekä kokonainen alle 5h.