Miksi bloggaan?

Ensinnäkin tämä on harrastus. Toiseksi tämä on yksi tapa jäsentää ajatuksia. Kolmanneksi haluan tehdä tätä, koska tämä on vapaaehtoista. Siis miksi kirjoitan?

1. Ilmaista. Monet harrastukset voivat vaatia kohtuuttomia summia rahaa. Tämä ei taas vaadi mitään. Vanha kone kelpaa hyvin ja puhelimen ei tarvitse olla kallis.
2. Helppoa. Aloittamiskynnys on tehty hyvin matalaksi. Kirjoittaa voi missä vain ja vaikka sana kerrallaan  Ehkäpä isoin haaste on mitä julkaisee ja mitä ei.
3. Uuden oppiminen. Bloggaus itsessään on jo melko vanha keksintö. Itse olen vasta tänä vuonna alkanut seuraamaan muiden blogeja ja vähän myöhemmin myös itse kirjoittamaan.
4. Aivokapasiteetin uudelleenkäyttö. Kirjoittamalla asioita ylös niitä ei tarvitse muistaa. Toisaalta kirjoittamalla ajatukset ne muistaa vielä paremmin.
5. Kirjoitus- ja lukutaidon parantaminen. Kumpikaan ei ole kiinnostanut juuri lainkaan. Peruskoulun ainekirjoitukset olivat hirveintä koko opiskeluajan. Nyt 20 vuotta myöhemmin kirjoittaminen on alkanut kiinnostaa.
6. Itsensä kehittäminen. Käyttämällä aikaa mietiskelyyn ja miettimällä mitä haluaa kirjoittaa löytää uusia näkökulmia asioihin. Mieltä askarruttavien asioiden selvittelyt, ratkaisut ja niden kirjoittaminen tuo lisää elämänviisautta.
7. Haluan auttaa ihmisiä. Olen iloinen jos blogistani ja omista kokemuksistani olisi jollekin apua. En kuitenkaan tavoittele mitään gurun statusta.
8. Historia. Välillä en muista mitä tein eilen tai miksi teen nyt jotain. Nettiin kun sen kirjoittaa, sitä ei enää pois saa.
9. Vuorovaikutus. Parhaani mukaan kirjoitan vain totuutta. Olen kiitollinen jos joku kommentoi mahdollisista virheistä tai tuo uusia näkökulmia. Niistä myös oppii.

Näistä syistä EN bloggaa:

• Raha. Vaikka perheemme tulot ovat alle maamme keskiarvojen. En koe tarvitsevani rahaa tämän tekemisestä.
• Maine tai kunnia. Koen olevani "jalat maassa tyyppi" enkä kaipaa mitallia kaulaan. 
• Lukijamäärä. Monet bloggaajat tavoittelevat suuria lukijamääriä, lähinnä kahdesta edellisestä syystä. Eikä siinä mitään, kukin tyylillään. Itse näen asian niin, että mitä vähemmän lukijoita sitä vähemmän stressiä.