Olen ottanut eläkevakuutuksen vuonna 2008. Siitä lähtien olen miettinyt olikohan tuo ihan viisasta.. Maksat kuukausittain summaa josta saat verohyödyn pääomatuloista tai vastaavan summan ansiotuloista. Kannattavaa?
Äkkiseltään joo, mutta ne turkasen kulut! Eläkevakuutukset ovat täynnä kuluja. Menee henkivakuutukseen, merkintäpalkkiota säästösummasta, hallinnointikulua pääomasta sekä vakuutuksen sisällä olevien rahastojen kuluja.
Kulut ovat varmat mutta tuotoista ei ole takuita. Lisäksi sana vakuutus on tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava. Maksat vakuutusta josta saat korkeintaan sen takaisin jonka olet sinne säästänyt. Tosin tämän vakuutuksen osuus on ollut omalla kohdalla vain muutamia euroja vuodessa, joten menköön. Viimeinen niitti oli kuitenkin, kun katsoin yhteenvedon viime vuonna maksetuista maksuista. Vakuutuksen osuutta oli nostettu kipupisteen yli; 4.74e/kk, eli enemmän kuin aikaisempina vuosina koko vuotena! Minun tapauksessa tämä tarkoittaa lähes 10% osuutta koko maksetusta summasta. Tähän kun lätkästään vielä muut kulut, menee todellisuudessa enää 80% rahoistani kasvamaan "tuottoa".
Olen maksanut nyt yhteensä 3700e tuonne. Säästöön on kertynyt n. 4650e. Tästä tulisi laskennallinen noin 8% vuosituotto. Mikä sinsä on ihan ok tuotto. Tosin tuotto on ollut pitkän aikaa vaatimattomat 4%, mikä taas ei ole.
Kolmenkymmenen vuoden päästä sitten näkee mitä tähän mennessä ansaittu pääoma on kasvanut. Neljän prosentin tuotolla loppusumma olisi vaivaiset 15000e, mutta 8% tuotolla jo mukavat 47000e. Mikä sitten lienee veroprosentti vuonna 2045, on täysin kysymysmerkki, mutta verottomana niitä ei saa mitenkään.
Syy miksi tuon vakuutuksen joskus otin, oli sen veroetu. Eli maksaessa saat veropalautuksena osan maksuista. Tosin tämä etu menee lähes täysimääräisesti kulujen maksuun. Eläkkeellä olessa eläkevakuutuksista otettu raha on täysin pääomaveroon laskettavaa tuloa, jolloin veroetua aletaan maksamaan takaisin valtiolle.
Lisää aiheesta mm. Saiturin blogitekstistä eläkevakuutuksen karmea totuus
Mitä sitten tilalle?
Ajattelin jatkaa kuukausisäästämistä 45e ja sen laittaa tasaisesti Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin; Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Siitäkin huolimatta että indeksit alkavat olemaan melko korkealla, maailman tilanne mikä on ja näihin rahastoihin kohdistuu myös pieni merkintäpalkkio (0.1%). Hallinnointikulutkin ovat 0.45%, 0.45% ja 0.43%. Seligsonin tuottolaskuri näyttäisi 30v säästöajalle mukavaa pottia; 70796 euroa. Sen verran pitää indeksejä seurata, että tekee lisäsijoituksia kun ne ovat alhaalla. Kolmenkymmenenvuoden aikana tulenee vielä useampi lasku ja toivottavasti myös nousua.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Vauva nukkumaan
Nukkuminen on ihmisen perustarpeita, niin vauvan kuin vanhempienkin. Ennen oman lapsen syntymää sain kuulla monenlaista tarinaa miten vaippaikäinen ei nuku yöllä. Otin tämän pienimuotoisena haasteena ja tässä vähän ajatuksia aiheesta.
Ensimmäinen lähtökohta on tiedostaa että ihminen tarvitsee vuorokaudessa tietyn määrän ravintoa ja lepoa. Yöllä nukutaan ja päivällä syödään. Toinen lähtökohta on miettiä miten itse nukuu yöt.
Itse olen hyvin herkkäuninen, enkä pidä itsestään selvyytenä että pystyisin nukkumaan edes 8 tuntia putkeen. Tästä syystä en nuku päiväunia jotta unirytmi ei sotkeentuisi. Syön illalla riittävästi ettei nälkä yllätä kesken yön. Makuuhuoneen lämpötila pidetään sopivan viileänä. Ikkunoissa on pimennysverhot ettei katuvalot eikä ohi ajavat autot taikka aamuaurinko ei häiritse.
Edellä olevien lisäksi yöunta voi häiritä stressi tai sairastelu. Nämä vaikutavat varmasti myös lapsen uniin. Jo pelkkä nuha voi tehdä yöstä hyvinkin katkonaista. Nuhanenälle ei tuputeta puuroa eikä lehmänmaitoa, jotta limaneritys pysyy aisoissa.
Otan lapset syliin aina kun se on mahdollista, lisäksi kanniskelen niitä mielelläni. Kantamisen voi ottaa vaikka kuntoiluna, samalla molempien stressitasot laskee. Meillä on molemmat lapset viihtyneet myös rintarepussa.
Meillä lasta ei nukuteta, vaan laitetaan sänkyyn sopivan väsyneenä. Illalla annetaan riittävästi ruokaa ja röyhytetään huolellisesti. Itse kanniskelen vauvaa mielummin ennen puolta yötä, saati keskellä yötä herättyään ilmavaivoihin. Syntymästä asti olen sanonut "hyvää yötä". Tämä taikasana toimii myöhemmin merkkinä, että nyt aletaan nukkumaan.
Molemmilla lapsilla olemme käyttäneet kapaloa 0..3kk, sekä unipussia 3kk eteenpäin. Noin vuodenikäisellä se jää pieneksi. Omasta mielestä nämä ovat auttaneet.
Olemme siirtäneet molemmat lapsemme omiin huoneisiin noin 2 viikon ikäisinä. Kumpikin on ollut sellainen tuhtaaja ettei herkkäuninen iskä pysty nukkumaan siinä metelissä edes tulpat korvissa.
Tutin harkittu käyttö on mielästäni auttanut yöunissa. Tutti ei ole suussa päivälläkään kuin tarvittaessa. Pääsääntöisesti olemme laittaneet vauvat nukkumaan ilman tuttia. Esikoinen jätti vapaaehtoisesti tutin käytön vuoden ikäisenä.
Aloitin tämän kirjoituksen lähes vuosi sitten. Kuopus on nukkunut läpi yön nyt muutamia kuukausia. Näin vuosi suurinpiirtein meni:
0-2kk
Vastasyntynyt syö ja nukkuu. Syöminen tapahtuu säännöllisesti, joten ajoitetaan illan viimein syöttö hieman ennen vanhempien nukkumaan menoa. Meillä oli alussa niin, että tissiä 21-22 välissä ja vaimo sai mennä nukkumaan. Sitten vaihdoin yöpuvun ja annoin pullosta maitoa jos vielä kaipasi lisää ruokaa. Yösyötöt meni tissillä. Herätys oli yleensä noin klo 3 ja seuraava klo 7. Muutamana yönä tyyliin klo 2 ja 5. Päivällä ja illalla hyvin syönyt kaipasi maitoa öisin noin neljän tunnin välein.
2-4kk
Parikuukautinen alkaa jo seurustelemaan vanhempien kanssa. Vauvalle voi pitää seuraa tai nukuttaa. Meillä molemmat lapset on viihtynyt illalla sylissä ja rintarepussa. Repun kanssa voi touhuta samalla kevyitä kotitöitä. Tässä iässä meillä nukahdettiin lähes välittömästi vaunuilla tai autolla mentäessä. Joten illan liikkumisia kannatti hieman ajoittaa ja tarvittaessa rajoittaa. Herätys viimeistään paria tuntia ennen yöunille siirtymistä. Seurustelua, kunnon tankkaus, kuivitus ja röyhytys. Sänkyyn klo 22-23. Yöherätys oli tiedossa 4-5 aikaa, joskus jopa 6-7 aikaan.
4-5kk
Pelkkä maito ei kauan nälkää pidättele. Neljän kuukauden iässä yösyötön ajankohta alkoi aikaistua. Mutta ei hätää, sen sai korjattua tarjoamalla iltaisin velliä tai puuroa. 5kk:lle voi antaa kaurapuuroa, joka on meillä kelvannut iltaisin. Puuroja kannattaa vaihdella.
6-7kk
Päiväunia on kolme. Viimisien pituutta pitää tarvittaessa rajoittaa. Puurolautasen kokoa pitää kasvattaa. Tässä iässä iltakahdeksalta menee pari desiä puuroa ja yhdekseltä ennen nukkumaan menoa desi korviketta. Herää kuuden aikaa tai aikaisemmin. Pieni tankkaus maitoa (50ml) ja unta kasiin asti.
8-10kk
Iltaunet jätetään pois, jos aamupäivällä ja iltapäivällä nukuttu yhteensä kolme tuntia tai enemmän. Ruokaa menee päivänmittaa yhä isompia annoksia. Ysiltä nukkumaan laitettu herää aamulla kahdeksan aikaa. Yöllä voi joutua laittamaan tuttia, mutta yötarjoilu on jätetty pois.
10-12kk
Vuorokausi menee helpoiten rutiinilla. Syödään ja mennään nukkumaan tiettyinä aikoina. Päivällä nukkumista rajoitetaan tarvittaessa noin kahteen tuntiin. Kunnon iltasyöminen on tärkeää, tämä vaatii välillä virikkeitä kuten kirjoja. Ruokaa ei kuitenkaan tuputeta. Yöllä nukutaan klo 21-08
12-36kk
Esikoisen vuorokausirytmi on ollut lähes samana vuodesta kolmeen. Yöllä nukutaan klo 21-08 sekä päivällä klo 14-16. Yöheräämiset ovat pääsääntöisesti johtunut peiton pois menemisestä tai yöpehmolelu on tippunut lattialle. Pissahätä on myös herättänyt muutaman kerran.
Aina kaikki ei mennyt meilläkään näin helposti. Hampaiden puhkeamiset vaivasi muutaman yön kerrallaan. Sairastelut tarkoitti myös katkonaisia öitä, tosin nämä ovat pysyneet kurissa. Ei voi olla korostamatta ruuan merkitystä niin äidin kuin lapsenkin osalta. Esikoinen ei ole vielä syönyt yhtään antibiottikuuria. Kuopus on syönyt yhden kuurin korvatulehdukseen. Vastuskyky on vielä tallella.
Muualta luettavaa esim täältä tai täältä
Ensimmäinen lähtökohta on tiedostaa että ihminen tarvitsee vuorokaudessa tietyn määrän ravintoa ja lepoa. Yöllä nukutaan ja päivällä syödään. Toinen lähtökohta on miettiä miten itse nukuu yöt.
Itse olen hyvin herkkäuninen, enkä pidä itsestään selvyytenä että pystyisin nukkumaan edes 8 tuntia putkeen. Tästä syystä en nuku päiväunia jotta unirytmi ei sotkeentuisi. Syön illalla riittävästi ettei nälkä yllätä kesken yön. Makuuhuoneen lämpötila pidetään sopivan viileänä. Ikkunoissa on pimennysverhot ettei katuvalot eikä ohi ajavat autot taikka aamuaurinko ei häiritse.
Edellä olevien lisäksi yöunta voi häiritä stressi tai sairastelu. Nämä vaikutavat varmasti myös lapsen uniin. Jo pelkkä nuha voi tehdä yöstä hyvinkin katkonaista. Nuhanenälle ei tuputeta puuroa eikä lehmänmaitoa, jotta limaneritys pysyy aisoissa.
Otan lapset syliin aina kun se on mahdollista, lisäksi kanniskelen niitä mielelläni. Kantamisen voi ottaa vaikka kuntoiluna, samalla molempien stressitasot laskee. Meillä on molemmat lapset viihtyneet myös rintarepussa.
Meillä lasta ei nukuteta, vaan laitetaan sänkyyn sopivan väsyneenä. Illalla annetaan riittävästi ruokaa ja röyhytetään huolellisesti. Itse kanniskelen vauvaa mielummin ennen puolta yötä, saati keskellä yötä herättyään ilmavaivoihin. Syntymästä asti olen sanonut "hyvää yötä". Tämä taikasana toimii myöhemmin merkkinä, että nyt aletaan nukkumaan.
Molemmilla lapsilla olemme käyttäneet kapaloa 0..3kk, sekä unipussia 3kk eteenpäin. Noin vuodenikäisellä se jää pieneksi. Omasta mielestä nämä ovat auttaneet.
Olemme siirtäneet molemmat lapsemme omiin huoneisiin noin 2 viikon ikäisinä. Kumpikin on ollut sellainen tuhtaaja ettei herkkäuninen iskä pysty nukkumaan siinä metelissä edes tulpat korvissa.
Tutin harkittu käyttö on mielästäni auttanut yöunissa. Tutti ei ole suussa päivälläkään kuin tarvittaessa. Pääsääntöisesti olemme laittaneet vauvat nukkumaan ilman tuttia. Esikoinen jätti vapaaehtoisesti tutin käytön vuoden ikäisenä.
Aloitin tämän kirjoituksen lähes vuosi sitten. Kuopus on nukkunut läpi yön nyt muutamia kuukausia. Näin vuosi suurinpiirtein meni:
0-2kk
Vastasyntynyt syö ja nukkuu. Syöminen tapahtuu säännöllisesti, joten ajoitetaan illan viimein syöttö hieman ennen vanhempien nukkumaan menoa. Meillä oli alussa niin, että tissiä 21-22 välissä ja vaimo sai mennä nukkumaan. Sitten vaihdoin yöpuvun ja annoin pullosta maitoa jos vielä kaipasi lisää ruokaa. Yösyötöt meni tissillä. Herätys oli yleensä noin klo 3 ja seuraava klo 7. Muutamana yönä tyyliin klo 2 ja 5. Päivällä ja illalla hyvin syönyt kaipasi maitoa öisin noin neljän tunnin välein.
2-4kk
Parikuukautinen alkaa jo seurustelemaan vanhempien kanssa. Vauvalle voi pitää seuraa tai nukuttaa. Meillä molemmat lapset on viihtynyt illalla sylissä ja rintarepussa. Repun kanssa voi touhuta samalla kevyitä kotitöitä. Tässä iässä meillä nukahdettiin lähes välittömästi vaunuilla tai autolla mentäessä. Joten illan liikkumisia kannatti hieman ajoittaa ja tarvittaessa rajoittaa. Herätys viimeistään paria tuntia ennen yöunille siirtymistä. Seurustelua, kunnon tankkaus, kuivitus ja röyhytys. Sänkyyn klo 22-23. Yöherätys oli tiedossa 4-5 aikaa, joskus jopa 6-7 aikaan.
4-5kk
Pelkkä maito ei kauan nälkää pidättele. Neljän kuukauden iässä yösyötön ajankohta alkoi aikaistua. Mutta ei hätää, sen sai korjattua tarjoamalla iltaisin velliä tai puuroa. 5kk:lle voi antaa kaurapuuroa, joka on meillä kelvannut iltaisin. Puuroja kannattaa vaihdella.
6-7kk
Päiväunia on kolme. Viimisien pituutta pitää tarvittaessa rajoittaa. Puurolautasen kokoa pitää kasvattaa. Tässä iässä iltakahdeksalta menee pari desiä puuroa ja yhdekseltä ennen nukkumaan menoa desi korviketta. Herää kuuden aikaa tai aikaisemmin. Pieni tankkaus maitoa (50ml) ja unta kasiin asti.
8-10kk
Iltaunet jätetään pois, jos aamupäivällä ja iltapäivällä nukuttu yhteensä kolme tuntia tai enemmän. Ruokaa menee päivänmittaa yhä isompia annoksia. Ysiltä nukkumaan laitettu herää aamulla kahdeksan aikaa. Yöllä voi joutua laittamaan tuttia, mutta yötarjoilu on jätetty pois.
10-12kk
Vuorokausi menee helpoiten rutiinilla. Syödään ja mennään nukkumaan tiettyinä aikoina. Päivällä nukkumista rajoitetaan tarvittaessa noin kahteen tuntiin. Kunnon iltasyöminen on tärkeää, tämä vaatii välillä virikkeitä kuten kirjoja. Ruokaa ei kuitenkaan tuputeta. Yöllä nukutaan klo 21-08
12-36kk
Esikoisen vuorokausirytmi on ollut lähes samana vuodesta kolmeen. Yöllä nukutaan klo 21-08 sekä päivällä klo 14-16. Yöheräämiset ovat pääsääntöisesti johtunut peiton pois menemisestä tai yöpehmolelu on tippunut lattialle. Pissahätä on myös herättänyt muutaman kerran.
Aina kaikki ei mennyt meilläkään näin helposti. Hampaiden puhkeamiset vaivasi muutaman yön kerrallaan. Sairastelut tarkoitti myös katkonaisia öitä, tosin nämä ovat pysyneet kurissa. Ei voi olla korostamatta ruuan merkitystä niin äidin kuin lapsenkin osalta. Esikoinen ei ole vielä syönyt yhtään antibiottikuuria. Kuopus on syönyt yhden kuurin korvatulehdukseen. Vastuskyky on vielä tallella.
Muualta luettavaa esim täältä tai täältä
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
Viiden vuoden menot lisätty blogiin
Lisäsin Menot-sivun. Laitoin sinne aluksi viiden edellisen vuoden menot. Nämä vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään. Vuonna 2009 menimme naimisiin ja ostimme nykyisen asuntomme. Vuodesta 2010 lähtien taloudellinen tilanne on pysynyt vakaana ja rahaa on voinut käyttää melkein "mihin haluaa". Valintojen maailma mihin rahansa kuluttaa.
Jotta pääsen edes joskus tavoitteeseen olla taloudellisesti riippumaton, kukkaron nyörejä tarvitsee tarkastella kriittisesti. Eli miettiä tarvitsenko jotain uutta/käytettyä tai ehkäpä tällä kertaa yhtään mitään.
Kerättyä dataa löytyisi vuodesta 2003 lähtien, ehkäpä lisään nämäkin jonain päivänä.
Jotta pääsen edes joskus tavoitteeseen olla taloudellisesti riippumaton, kukkaron nyörejä tarvitsee tarkastella kriittisesti. Eli miettiä tarvitsenko jotain uutta/käytettyä tai ehkäpä tällä kertaa yhtään mitään.
Asumismenot ovat pysyneet kurissa leutojen talvien ansiosta. Ei pakolliset asumiseen liittyvät kulut ovat olleet laskussa, koska asuntomme alkaa olemaan mieleiseksi laitettu. Autoilun kokonaiskuluja rasitti autolaina vuosina 2010-2013. Ensimmäinen lapsi tuli vuonna 2012, mutta kuluja alkoi tulemaan jo 2011. Lehtiä olen tilannut vähän, netti on pysynyt samassa. Puhelinliittymän on maksanut työnantaja vuodesta 2010 lähtien. Ruokakulut ovat noususuunnassa, tähän vaikuttaa perheen kasvu ja osittain luomuruuan runsaampi käyttö.
Kerättyä dataa löytyisi vuodesta 2003 lähtien, ehkäpä lisään nämäkin jonain päivänä.
torstai 1. tammikuuta 2015
Vuoden 2015 tavoitteet
Vuosi on vaihtunut ja on aika kirjata hieman tavoitteita. Aikaisemmin en ole pahemmin asettanut mitään tavoitteita, saati uudenvuodenlupauksia. Saa nähdä toteutuuko tavoitteet paremmin kun ne julkaisee julkisesti. Lupauksia nämä eivät kuitenkaan ole :)
- Kuukausittainen säästötavoite vähintään 20% nettoansioista. Taloustilin mahdollinen ylijäämä laitetaan myös tuottamaan. Säästötavoite on sikäli haasteellista, koska vaimon vanhempainraha on loppunut ja hoitovapaa jatkuu kotihoitotuen turvin. Tämä tarkoittaa menojen karsimista.
- Ostaa loput osuuskorkoa maksavien s-osuuskauppojen jäsenyydet. Viime vuonna liityin kymmeneen eniten maksavan joukkoon. Muutama jäi vielä ostamatta.
- Ostaa vähintään yksi tuottoa.fi-osake. Tavoitteena hajauttaa sijoituksia sekä laajentaa passiivisia tulonlähteitä.
- Taukoliikunta työpäivän aikana. Istun vuorokaudessa aivan liikaa. Eli takamus irti tuolista vähintään puolen tunnin välein. Tätä varten aion hankkia työpisteelleni seinäkellon.
- Ylimääräisestä tavarasta luopuminen. Tavaraa on kertynyt nurkkiin tarpeettoman suuri määrä, lisäksi kaksi pientä ihmistä täyttää tavaroillaan kotiamme. Viime aikoina tavaroiden hankintaan on tarvinut löytyä oikea tarve. Pelkän haluamisen olen koittanut pitää kurissa. Jatkossa myös vanha saa lähteä entistä herkemmin.
- Tavaroiden parempi järjestys. On äärimmäisen ärsyttävää muistaa hankkineensa jotakin ja ei enää muista missä se on. Ajankohtainen esimerkki on tinakauha ja uudenvuodentinat. En löytänyt niitä enkä malta uusiakaan ostaa. Tinat jää valamatta.
- Alumiinin vähentäminen. Alumiinin vaarallisuutta ei ole tieteellisesti todistettu, mutta elimistölle se on tarpeeton aine. Saattaa vaikuttaa mm aivoihin tai lisätä syöpäriskiä. Vähentäminen tarkoittaa omalla kohdalla käytännössä deodorantin vaihtoa alumiinittomaan, tölkkioluen vaihto lasipulloihin, sekä alumiinivuoratuista mehutölkeistä luopumista.
- Fluorin vähentäminen. Tämä on alumiinin ohella myrkkyä ja saattaa vaikuttaa aivotoimintaan. Nykyisin tulee pestyä hampaat aamuin-illoin fluoritahnalla. Toisen tapahtuman voisi vaihtaa fluorittomaan, esim Frantsilan hammastahna.
Terveenä pysyminen on itsestäänselvä tavoite. Mielestäni fluorin ja alumiinin käyttöä voisi verrata alkoholiin: Pienistä määristä ei ole näkyvää haittaa, mutta pitkäaikaisella ja liian suurella määrällä voi olla vaikutusta. Elimistö kyllä poistaa kehon myrkkyjä niin kauan kuin pysyy terveenä
Pitkänajan tavoitteena on edelleen taloudellinen riippumattomuus, elämänlaadusta tinkimättä.
Pitkänajan tavoitteena on edelleen taloudellinen riippumattomuus, elämänlaadusta tinkimättä.
torstai 4. joulukuuta 2014
Veronpalautukset hyötykäyttöön
On taas se aika vuodesta kun verottaja muisti palauttaa liikaa maksetut veroeurot takaisin. Tänä vuonna meikäläiselle kilahti 916 euroa palautuksia. Rahat voisi toki hassata vaikkapa jouluun, mutta se ei välttämättä lämmittäisi kovinkaan pitkään. Tai jos sattuisi olemaan korollista luottokorttivelkaa, niin sen lyhentäisin ehdottomasti pois.
Rahat voisi toki laittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Kuitenkin tällä hetkellä sijoitusomaisuudestani puuttuu korko-osuudet käytännössä kokonaan. Mitä nyt pari tonnia makaa OP:n säästötilillä 0,5% korolla. Tämän tuotto on käytännössä negatiivinen. Rahat ovat puskurikassaa varten ja niitä käytetään vain tarvittaessa. Pidemmän ajan sijoituksessa saisi kuitenkin olla hieman parempi tuotto.
Monet ovat sijoittaneet useampaa s-ryhmän osuuskuntaan. Näin sijoitetulle pääomalle saa yli 10% verotonta vuosituottoa (kunhan yhteenlaskettu osuuskuntakorko vuodessa on alle 1500e). Osuuskoron saa liittymistä seuraavana vuotena. Jos esimerkiksi olisi liittynyt vuonna 2013 kymmeneen parhaiten maksavaan osuuskuntaan (935e), niin vuonna 2014 olisi saanut 110,50 euroa. Tälläinen sijoitus maksaisi itsensä takaisin 9 vuodessa, edellyttäen että osuuskunnat jatkavat osuuskoron maksua eikä verottaja iske kynsiään. Tässä vielä lista vuonna 2014 korkoa maksaneista osuuskaupoista:
Viime vuonna havahduin asiaan vasta joulun välipäivinä, enkä jaksanut lähteä s-pankin tiskille vuoden viimeisenä päivänä. Tänä vuonna aion liittyä. Vaimolle ja lapsille voisi myös ostaa osuudet kunhan hilloa olisi enemmän. Näin on toiminut ainakin kitupiikki.
Mikään rahasampo nuo osuusjäsenyydet eivät ole mutta toistaiseksi ihan kannatava sijoitus. Ehtivät tienata itsensä useampaan kertaan ennen eläkepäiviä.
Toinen varteenotettava sijoitus olisi tuottoa.fi -osakkeet. Lyhykäisyydessä tämä on rahoitusyhtiö jolla on pikavippi-yrityksiä, jotka taas lainaavat sijoittajien rahat eteenpäin kovalla korolla. Osakkeille maksetaan 8% osinkoa kuukausittain josta verotonta on 75% ja loput menee pääomaveron mukaan. Yksi osake on 1000e. Sijoitus tienaa itsensä 13 vuoden aikana.
Tähän piti lähteä mukaan tämän vuoden aikana, mutta on vaan jäänyt. Tavoite on ostaa vuosittain muutama tuottoa.fi-osaketta. Ajattelin kuitenkin pitää tämän aika pienenä osuutena koko sijoitusvarallisuuteen nähden.
Rahat voisi toki laittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Kuitenkin tällä hetkellä sijoitusomaisuudestani puuttuu korko-osuudet käytännössä kokonaan. Mitä nyt pari tonnia makaa OP:n säästötilillä 0,5% korolla. Tämän tuotto on käytännössä negatiivinen. Rahat ovat puskurikassaa varten ja niitä käytetään vain tarvittaessa. Pidemmän ajan sijoituksessa saisi kuitenkin olla hieman parempi tuotto.
Monet ovat sijoittaneet useampaa s-ryhmän osuuskuntaan. Näin sijoitetulle pääomalle saa yli 10% verotonta vuosituottoa (kunhan yhteenlaskettu osuuskuntakorko vuodessa on alle 1500e). Osuuskoron saa liittymistä seuraavana vuotena. Jos esimerkiksi olisi liittynyt vuonna 2013 kymmeneen parhaiten maksavaan osuuskuntaan (935e), niin vuonna 2014 olisi saanut 110,50 euroa. Tälläinen sijoitus maksaisi itsensä takaisin 9 vuodessa, edellyttäen että osuuskunnat jatkavat osuuskoron maksua eikä verottaja iske kynsiään. Tässä vielä lista vuonna 2014 korkoa maksaneista osuuskaupoista:
| Maksu | Korko | |
| Osuuskauppa KPO | 100 € | 20,00 % |
| Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa | 100 € | 15,00 % |
| Pohjois-Karjalan Osuuskauppa | 100 € | 12,00 % |
| Helsingin Osuuskauppa Elanto | 35 € | 10,00 % |
| Osuuskauppa Hämeenmaa | 100 € | 10,00 % |
| Osuuskauppa Suur-Savo | 100 € | 10,00 % |
| Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag | 100 € | 10,00 % |
| Turun Osuuskauppa | 100 € | 10,00 % |
| Etelä-Karjalan Osuuskauppa | 100 € | 10,00 % |
| Suur-Seudun Osuuskauppa SSO | 100 € | 10,00 % |
| Pirkanmaan Osuuskauppa | 100 € | 8,00 % |
| Satakunnan Osuuskauppa | 100 € | 6,00 % |
| Osuuskauppa Keskimaa | 100 € | 6,00 % |
| Kymen Seudun Osuuskauppa | 100 € | 5,00 % |
Viime vuonna havahduin asiaan vasta joulun välipäivinä, enkä jaksanut lähteä s-pankin tiskille vuoden viimeisenä päivänä. Tänä vuonna aion liittyä. Vaimolle ja lapsille voisi myös ostaa osuudet kunhan hilloa olisi enemmän. Näin on toiminut ainakin kitupiikki.
Mikään rahasampo nuo osuusjäsenyydet eivät ole mutta toistaiseksi ihan kannatava sijoitus. Ehtivät tienata itsensä useampaan kertaan ennen eläkepäiviä.
Toinen varteenotettava sijoitus olisi tuottoa.fi -osakkeet. Lyhykäisyydessä tämä on rahoitusyhtiö jolla on pikavippi-yrityksiä, jotka taas lainaavat sijoittajien rahat eteenpäin kovalla korolla. Osakkeille maksetaan 8% osinkoa kuukausittain josta verotonta on 75% ja loput menee pääomaveron mukaan. Yksi osake on 1000e. Sijoitus tienaa itsensä 13 vuoden aikana.
Tähän piti lähteä mukaan tämän vuoden aikana, mutta on vaan jäänyt. Tavoite on ostaa vuosittain muutama tuottoa.fi-osaketta. Ajattelin kuitenkin pitää tämän aika pienenä osuutena koko sijoitusvarallisuuteen nähden.
keskiviikko 26. marraskuuta 2014
Kestovaippailun säästöpotentiaali
Ensimmäisen lapsen kohdalla ajattelin että opetetaan kuivaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jotta vaippavuori ei kasvaisi liian suureksi. Väärin meni! Emme edes kokeilleet kestovaippoja kunnes niitä ilmaiseksi tarjottiin. Kestovaippojen kanssa saimme esikoisen 2-vuotiaana niin kuivaksi että sisällä ei tarvinnut käyttää vaipaa lainkaan. 2½-vuotiaana esikoinen riisuu itse housut ja käy potalla. Yövaipasta luovuttiin 2v7kk ikäisenä.
Toisen lapsen kohdalla kävi tuuri. Saimme ilmaiseksi ison kasan kestovaippoja. Ekologinen valinta sekä mahdollisuus säästää rahaa. Onko kestoilu vaivanarvoista? Entä mitä olemme säästäneet?
Aluksi käytössä oli ImseVimse-vaippoja 3-6kg:lle. Näissä on erilliset kuori- ja imuosat. Kuoria oli kahdeksan ja imuja yhteensä 20 kappaletta.
Näitä käytimme aina kuin mahdollista, lukuunottamatta yötä ja ulkoilua. Päivässä kului 2-3 kertakäyttöistä ja 6-8 kestovaippaa. Sinappia tuli aluksi useita kertoja päivässä, joten vaippaa sai vaihtaa usein. Pesukone sai pyöriä lähes joka päivä, joten pelkkää säästöä kestoilu ei ollut. Tarvittaessa käytimme myös isompia kokoja.
Seuraavaksi oli käytössä sekalainen joukko medium kokoisia kestovaippoja (5-10kg taaperolle). Näitä tuli käytettyä myös ulkoilussa ja päiväunien aikaan. Parhaimillaan vuorokaudessa kului vain yksi kertakäyttövaippa ja pahimmillaan 3 kappaletta. Kestoja meni päivässä sitten 4-7 kappaletta. Merkkeinä olivat ImseVimse, Muksut, Muumi, Rainbow ja Kushies. Yhteensä näitä oli 15 kappaletta. Suurinosa näistä oli taskuvaippoja. ImseVimse ja Muumit olivat erillisellä kuori- ja imuosa periaatteella. Näillä saavutti myös parhaimman kuivuuden.
Esikoisen ensimmäisen kahden vuoden aikana vaippoja kului keskimäärin 6kpl vuorokaudessa. Tästä tulee 4380 kertakäyttövaipaa. Jos vaipan keskihinta on 0,2 euroa, nin tästä tulee 876 euroa. Kuopuksella käytämme ja tulemme käyttämään kestovaippoja niin pitkään vaippoja tarvitaan. Kuitenkin niin että kertakäyttövaippoja tulee kulumaan koko ajan keskimäärin 2kpl vuorokaudessa. Säästöpotenttiaali on tällöin 584 euroa. (4*365*2*0,2).
Vaippapyykkiä meillä pestään 2-4 päivän välein, riippuen vähän kuinka paljon niitä tuli käytettyä. Keskimäärin kolmen päivän välein tapahtuva ylimääräinen pesu olisi 120 pesukertaa vuodessa ja 240 kertaa kahdessa vuodessa. Yksi pesukerta kuivauksineen maksaa vaikkapa 0,5 euroa, niin pesujen hinnaksi kahden vuoden aikana tulee 120 euroa.
Säästöpotenttiaalia on pesukustannusten jälkeen vielä 464 euroa. Yksittäinen kestovaippa voi maksaa jopa 25 euroa, mutta toisaalta isoissa määrissä hinta voi olla alle 15e. Käytettynä voi saada arviolta 0-200 euron hinnalla riittävästi vaippoja, sitä paitsi vaipat paranevat käytössä. Hyvällä tuurilla saat käytettynä ostettujen kestovaippojen hinnan takaisin niitä pois myydessä. Uusia keskihinnaltaan 20 euroa maksavia vaippoja saisi 464 eurolla 23 kappaletta. Nämä ei pelkästään riitä. Kun ottaa huomioon jälleenmyntiarvon tai mahdollisen seuraavan lapsen, niin silloin niitä voi ja kannattaakin ostaa tarvitta määrä.
Me saimme suurimman osan kestovaipoista ilmaiseksi ja lisäksi käytimme saamiamme lahjakortteja lastentarvikeliikkeisiin. Omalla rahalla olemme ostaneet vain muutaman kestovaipan. Meidän tapauksessa säästöä yhden lapsen osalta pitäisi tulla noin 400 euroa, tai vähemmän, riippuen mistä L-koon kestovaippoja hankimme. Harmi ettei kestovaippoja tullut käytettyä esikoisen kanssa alusta alkaen. Ennakkoluulo, tietämättömyys ja laiskuus veivät aluksi voiton..
Vähimmillään kestovaipat ovat hyviä jos tietää että vaippa tarvitsee vaihtaa taas tunnin sisällä. Parhaimmillaan niillä nukutaan jopa koko yö! Näin meinaan tapahtui kerran kuopuksen kanssa kun väliaikaiseksi vaipaksi laitettu S-koon ImseVimse jäikin koko yöksi. Sänky ei kastunut mutta imu oli kyllä läpimärkä.
Toisen lapsen kohdalla kävi tuuri. Saimme ilmaiseksi ison kasan kestovaippoja. Ekologinen valinta sekä mahdollisuus säästää rahaa. Onko kestoilu vaivanarvoista? Entä mitä olemme säästäneet?
Aluksi käytössä oli ImseVimse-vaippoja 3-6kg:lle. Näissä on erilliset kuori- ja imuosat. Kuoria oli kahdeksan ja imuja yhteensä 20 kappaletta.
Näitä käytimme aina kuin mahdollista, lukuunottamatta yötä ja ulkoilua. Päivässä kului 2-3 kertakäyttöistä ja 6-8 kestovaippaa. Sinappia tuli aluksi useita kertoja päivässä, joten vaippaa sai vaihtaa usein. Pesukone sai pyöriä lähes joka päivä, joten pelkkää säästöä kestoilu ei ollut. Tarvittaessa käytimme myös isompia kokoja.
Seuraavaksi oli käytössä sekalainen joukko medium kokoisia kestovaippoja (5-10kg taaperolle). Näitä tuli käytettyä myös ulkoilussa ja päiväunien aikaan. Parhaimillaan vuorokaudessa kului vain yksi kertakäyttövaippa ja pahimmillaan 3 kappaletta. Kestoja meni päivässä sitten 4-7 kappaletta. Merkkeinä olivat ImseVimse, Muksut, Muumi, Rainbow ja Kushies. Yhteensä näitä oli 15 kappaletta. Suurinosa näistä oli taskuvaippoja. ImseVimse ja Muumit olivat erillisellä kuori- ja imuosa periaatteella. Näillä saavutti myös parhaimman kuivuuden.
Esikoisen ensimmäisen kahden vuoden aikana vaippoja kului keskimäärin 6kpl vuorokaudessa. Tästä tulee 4380 kertakäyttövaipaa. Jos vaipan keskihinta on 0,2 euroa, nin tästä tulee 876 euroa. Kuopuksella käytämme ja tulemme käyttämään kestovaippoja niin pitkään vaippoja tarvitaan. Kuitenkin niin että kertakäyttövaippoja tulee kulumaan koko ajan keskimäärin 2kpl vuorokaudessa. Säästöpotenttiaali on tällöin 584 euroa. (4*365*2*0,2).
Vaippapyykkiä meillä pestään 2-4 päivän välein, riippuen vähän kuinka paljon niitä tuli käytettyä. Keskimäärin kolmen päivän välein tapahtuva ylimääräinen pesu olisi 120 pesukertaa vuodessa ja 240 kertaa kahdessa vuodessa. Yksi pesukerta kuivauksineen maksaa vaikkapa 0,5 euroa, niin pesujen hinnaksi kahden vuoden aikana tulee 120 euroa.
Säästöpotenttiaalia on pesukustannusten jälkeen vielä 464 euroa. Yksittäinen kestovaippa voi maksaa jopa 25 euroa, mutta toisaalta isoissa määrissä hinta voi olla alle 15e. Käytettynä voi saada arviolta 0-200 euron hinnalla riittävästi vaippoja, sitä paitsi vaipat paranevat käytössä. Hyvällä tuurilla saat käytettynä ostettujen kestovaippojen hinnan takaisin niitä pois myydessä. Uusia keskihinnaltaan 20 euroa maksavia vaippoja saisi 464 eurolla 23 kappaletta. Nämä ei pelkästään riitä. Kun ottaa huomioon jälleenmyntiarvon tai mahdollisen seuraavan lapsen, niin silloin niitä voi ja kannattaakin ostaa tarvitta määrä.
Me saimme suurimman osan kestovaipoista ilmaiseksi ja lisäksi käytimme saamiamme lahjakortteja lastentarvikeliikkeisiin. Omalla rahalla olemme ostaneet vain muutaman kestovaipan. Meidän tapauksessa säästöä yhden lapsen osalta pitäisi tulla noin 400 euroa, tai vähemmän, riippuen mistä L-koon kestovaippoja hankimme. Harmi ettei kestovaippoja tullut käytettyä esikoisen kanssa alusta alkaen. Ennakkoluulo, tietämättömyys ja laiskuus veivät aluksi voiton..
Vähimmillään kestovaipat ovat hyviä jos tietää että vaippa tarvitsee vaihtaa taas tunnin sisällä. Parhaimmillaan niillä nukutaan jopa koko yö! Näin meinaan tapahtui kerran kuopuksen kanssa kun väliaikaiseksi vaipaksi laitettu S-koon ImseVimse jäikin koko yöksi. Sänky ei kastunut mutta imu oli kyllä läpimärkä.
sunnuntai 16. marraskuuta 2014
Yhteenveto viikon isyysvapaasta, osa2
Viikko meni taas nopeasti. Suurimman osan ajasta tuli oltua lasten kanssa. Viikkoon sisältyi myös autojen renkaan vaihtoa ja pientä laittoa. Lisäksi tuli käytyä yhden yhdistyksen kokouksessa, sekä kaupassa muutamaan otteeseen ilman muksuja. Samalla tuli hommattua periaatteni mukaiset yksi joululahja per nenä.
Päivät menivät lähes kellontarkalla rutiinilla. Herätys 8-9 välissä ja siitä aamupala. Ulkoilemaan oli "pakko" päästä kymmeneltä koska kuopus haluaa nukkumaan. Lounas 12 aikaa ja tämän jälkeen leikkiä. Kahdelta välipala ja muksut huilaamaan. Päivällistä viiden aikaan. Puuhastelua iltapalaan asti. Iltapalaa kasin aikaa ja iltatoimien kautta nukkumaan ysin aikoihin.
Melkein jokainen yö vaati jonkun herätyksen. Kuopus vaati parina yönä maitoa ja kolme yötä meni pelkällä tutin laittamisella. Esikoinen potki peittonsa useampana yönä. Yksi yö saatiin nukkua kaikki kokonaan.
Illan ohjelmaan on tullut muutos syksyn mittaan, nimittäin valoisaan aikaan lähtisimme päivällisen jälkeen ulos, mutta nykyään ollemme sisällä. Tästä on seurannut että esikoinen haluaa kylpyyn joka ikinen ilta ja vìihtyy helposti tunninkin aammeessa. Kuopus haluaa myös mukaan vaikkei sitä vielä kerrokkaan, mutta ilmestyy pesuhuoneen oven taakse huutamaan jos ei oteta mukaan. Olisi kätevä mennä vasta iltapalan jälkeen pesulle, mutta silloin nämä vesipedot eivät olisi vielä kymmeneltäkään nukkumassa.
Sen voi todeta että rutiinilla päivät menevät helpoimmiten. Nälkä ja uni ovat yllättävän tarkkoja ajan suhteen. Kotitöistä astianpesukoneen päälle laitto aina aamupalan jälkeen helpotti loppupäivää. Kone lähti päälle riippumatta siitä oliko se aivan täynnä vai ei. Voi olla että ilta olisi järkevin ajankohta laittaa se päälle, jottei astiat kuivahtaisi yön aikana sekä sähkö olisi hitusen edullisempaa, mutta itse haluan hiljaisuutta kun sirkuksen päätähdet sammahtavat. Päivän mittaan oli pakko siirrellä tavaroita paikoilleen tai muutoin tavararöykkiöt hyökkäävät illalla silmiin. Muutaman kerran kun kävelee kämpän päästä päähän saa isoimmat epäjärjestykset kuntoon. "Vie mennessäsi, tuo tullessasi" on yllättävän tehokas.
Viikossa ei mitään ihmeempiä tapahtunut. Lasten kehityksessä tapahtui pari mainittavaa asia: Kuopus 8kk nousi tukea vasten seisomaan. Esikoinen 2v8kk laittoi sukat itsekseen jalkaan. Emme ole tätä edes pyytäneet aiemmin. "Minä itte" on yleinen lause. Lisäksi "mitä tässä lukee" ja "mitä tässä kuvassa on" olleet ahkerassa käytössä.
Viikon kohokohdaksi voisi sanoa esikoisen sanat "kiitos iskä". Viikossa tuli syötyä useampi ateria ja erillainen ruokalaji, mutta kiitos tuli tarjottuani makaroonia ja maissi-herne-paprikaa. Tämä kelpasi myös kuopuksen sormiruokailuun.
Päivät menivät lähes kellontarkalla rutiinilla. Herätys 8-9 välissä ja siitä aamupala. Ulkoilemaan oli "pakko" päästä kymmeneltä koska kuopus haluaa nukkumaan. Lounas 12 aikaa ja tämän jälkeen leikkiä. Kahdelta välipala ja muksut huilaamaan. Päivällistä viiden aikaan. Puuhastelua iltapalaan asti. Iltapalaa kasin aikaa ja iltatoimien kautta nukkumaan ysin aikoihin.
Melkein jokainen yö vaati jonkun herätyksen. Kuopus vaati parina yönä maitoa ja kolme yötä meni pelkällä tutin laittamisella. Esikoinen potki peittonsa useampana yönä. Yksi yö saatiin nukkua kaikki kokonaan.
Illan ohjelmaan on tullut muutos syksyn mittaan, nimittäin valoisaan aikaan lähtisimme päivällisen jälkeen ulos, mutta nykyään ollemme sisällä. Tästä on seurannut että esikoinen haluaa kylpyyn joka ikinen ilta ja vìihtyy helposti tunninkin aammeessa. Kuopus haluaa myös mukaan vaikkei sitä vielä kerrokkaan, mutta ilmestyy pesuhuoneen oven taakse huutamaan jos ei oteta mukaan. Olisi kätevä mennä vasta iltapalan jälkeen pesulle, mutta silloin nämä vesipedot eivät olisi vielä kymmeneltäkään nukkumassa.
Sen voi todeta että rutiinilla päivät menevät helpoimmiten. Nälkä ja uni ovat yllättävän tarkkoja ajan suhteen. Kotitöistä astianpesukoneen päälle laitto aina aamupalan jälkeen helpotti loppupäivää. Kone lähti päälle riippumatta siitä oliko se aivan täynnä vai ei. Voi olla että ilta olisi järkevin ajankohta laittaa se päälle, jottei astiat kuivahtaisi yön aikana sekä sähkö olisi hitusen edullisempaa, mutta itse haluan hiljaisuutta kun sirkuksen päätähdet sammahtavat. Päivän mittaan oli pakko siirrellä tavaroita paikoilleen tai muutoin tavararöykkiöt hyökkäävät illalla silmiin. Muutaman kerran kun kävelee kämpän päästä päähän saa isoimmat epäjärjestykset kuntoon. "Vie mennessäsi, tuo tullessasi" on yllättävän tehokas.
Viikossa ei mitään ihmeempiä tapahtunut. Lasten kehityksessä tapahtui pari mainittavaa asia: Kuopus 8kk nousi tukea vasten seisomaan. Esikoinen 2v8kk laittoi sukat itsekseen jalkaan. Emme ole tätä edes pyytäneet aiemmin. "Minä itte" on yleinen lause. Lisäksi "mitä tässä lukee" ja "mitä tässä kuvassa on" olleet ahkerassa käytössä.
Viikon kohokohdaksi voisi sanoa esikoisen sanat "kiitos iskä". Viikossa tuli syötyä useampi ateria ja erillainen ruokalaji, mutta kiitos tuli tarjottuani makaroonia ja maissi-herne-paprikaa. Tämä kelpasi myös kuopuksen sormiruokailuun.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)