Elämän hidastamista

Eräänä kauniina kevätpäivänä olimme esikoisen kanssa koiralenkillä, etenimme hitaasti kävellen, koska hän ei halunnut istua rattaissa, olihan hän jo kaksivuotias. Siinä eteenpäin madellessa tajusin, että aina ei saa olla mahdoton kiire eikä älytön hoppu. Mieleen tuli ikävä ajatus, entäpä jos poltan itseni loppuun työnteolla tai loukkaan itseni pysyvästi kiiruhtaessa töihin tai kotiin. Näin tapahtuessa hidastaminen tulisi väistämättä eteen tai pahimmillaan edessä olisi lopullinen pysähtyminen. Miksi vasta sitten kun on pakko?

Hitaasti kulkemalla sitä kerkee näkemään tututkin maisemat eri tavalla ja mikä tärkeintä, ehtii myös ajattelemaan. Voisin todeta, että esikoiseni on opettanut minua hidastamaan elämäntyyliäni. Toisaalta nyt kun esikoinen on yli 3-vuotias ja kuopuskin lähes tulkoon juoksee, joten vauhtia on myös moninkerroin enemmän. Viilipyttynä olemiseen tarvitaan rautaiset hermot, jotka valitettavasti ovat turhan usein kireällä.

Ajatus muutoksesta on tullut pikkuhiljaa ja jatkuu edelleen. En ole vielä valmis pysäyttämään kokonaan omaa oravanpyörää, mutta sen kierroksia on syytä tarkkailla. Tämän tekstinkin olin aloittanut kirjoittamaan jo yli vuosi sitten ja siinä sivussa unohtanut että pitäisi välillä hidastaakin.

Hidastaminen ts. down shiftaaminen on ollut suosittua jo usean vuoden, eikä turhaan. Muutama vuosi sitten ajattelin että laiskureita koko sakki. Silloin elin kokonaan "sitten kun"-elämää. Nopeasti koulut läpi ja äkkiä töihin. Paljon töitä ja rahaa. Iso talo ja ylisuuri laina. Eläkkeellä ehtii huilaamaan ja kuolema kuittaa univelat. Siis täh? Painat 40 vuotta täysillä duunia, keräät kiinteätä omaisuutta ja palkaksi saat perilliset jotka odottavat vain sitä, että potkaiset tyhjää mahdollisimman äkkiä?

Olen ollut koko ikäni ahkera ja työtä pelkäämätön. Urakka-ajattelu on juurtunut syvälle aivoihin ja töitä tehdään silloin kun niitä on tarjolla ja mieluiten niin nopeasti kuin mahdollista. Omalla kohdalla olen saanut tehdä töitä elämäni aikana niin paljon kuin vain olen halunnut. Myös kotona saisi puuhastella kaikenlaista, jos vain olisi aikaa taikka voimia. Tasapainoilua siis.

Mitä hidastaminen sitten omalla kohdalla on tarkoittanut?
Olen pitänyt kaikki isyysvapaat joita yhteiskunta tukee. Olen vähentänyt omaa harrastustoimintaa. Pyrin syömään rauhallisemmin (tosin tämä vaatii vielä harjoittelua..). Pitkän ajomatkan töihin minimoin kahdella tavalla. 1) Työpäivien lukumäärää vähentemällä, eli teen työpaikalla hieman pidempiä päiviä, jotta luikumatunteja kertyisi niin, että niitä voi sitten pitää kokonaisina vapaapäivinä pois. 2) Viikoittain pyrin tekemään vähintään yhden etäpäivän. Olen keventänyt auton kaasujalkaa ja säästänyt näin rahaa. (vaikka tämä pidentää ajallisesti työpäivää muutamalla minuutilla, olen rauhallisempi leppoisan jonossa ajelun jälkeen saati kuolemaa halveksivan ohittelumaratonin jälkeen).

Mitä hidastaminen tarkoittaa lähivuosina?
Voisin kuvitella tekeväni nelipäiväistä työviikkoa, tätä päätöstä helpottaa kun kotona on alle 3v tai 1-2 luokkalainen. Nuorimmainen täyttää kolme maaliskuussa 2017, joten seuraavat puolitoistavuotta olisi taloudellisesti mahdollista tehdä nelipäiväistä viikkoa. Vuorotteluvapaa olisi hienoa pitää, mutta työvuosia tarvitaan nykyään 16 vuotta (tähän olisi itsellä vielä kuusi vuotta), tosin tämä voinee unohtaa, jos vuorotteluvapaaoikeus loppuu sitä ennen kokonaan..

Entäpä pidemmällä tähtäimellä?
Työn ja vapaa-ajan tasapainoilu jatkunee niin kauan kunnes taloudellinen riippumattomuus on saavutettu. En kuitenkaan pyri kiiruhtamaan tätäkään, jotta matka olisi riittävän mukava ja hidastahtinen.

Oravanpyörän hidastusta

Viime vuoden kesälomasta lähtien, töitä on saanut tehdä niin paljon kun ehtii. Välissä olen pitänyt isyysvapaita, jotka ovat olleet hyvää vaihtelua työkiireille. Tämä kevät on ollut entistä kiireempää. Kesälomien lähestyessä ruuvia oli kiristettävä entisestään, jotta voisi jäädä hyvillä mielin ansaitulle lomalle, stressitasot tapissa..

Kiirettä saisi vähennettyä olemalla hitaampi, koska tällöin olisi myös vähemmän töitä, loogista eikö totta. Tänä vuonna lataudun normaalia pidempään, nimittäin pidän isäkuukauden kesäloman yhteydessä, joten tulee noin parin kuukauden paussi töistä ja työmatkoista. Tämä tarkoittaa vähemmän aikataulutusta ja kiirettä, vailla suunnitelmia taikka tavoitteita. En aio täyttää kalenteria tupaten täyteen, enkä tehdä ToDo-listaa tekemättömistä töistä. Yksinkertaisesti sanottuna, ajattelin vain olla ja antaa luovuudelle aikaa.

Kuusi viikkoa isäkuukaudella tarkoittaa tulojen putoamista määräajaksi. Tästä en ole sen enempää ottanut stressiä, koska vuoden budjetti on laadittu tätä silmällä pitäen. Menopuolella säästöä syntyy autoilusta. Nimittäin diesel-käyttöinen autoni saa mennä seisontaan (säästöä tulee 4e/pv kun mukaan lasketaan vero+vakuutus). Aion lisätä myös pyöräilyn määrää, jolloin toisen auton bensakulutkaan eivät lähde lapasesta. Säästyneet rahat "sijoitan" polkupyörän peräkärryyn.

Liikkuminen kahden pienen lapsen kanssa, lähipuistoa pidemmälle, tarkoittaa apuvälineenä autoa, bussia tai pyörää. Kakkosautomme kilometrikulu bensan osalta on noin 0.12e, joten perikato ei iske, vaikka vähän pidemmällekin välillä lähtisi. Tosin auto ei ole kokoajan käytettävissä, koska vaimo käy satunnaisesti töissä ja milloin missäkin. Omalla kohdalla olisi tarkoitus pitää autottomia päiviä, koska vuodessa istun autossa yli 300 tuntia pelkkiä työmatkoja (eli noin kaksi viikkoa 24h päiviä).

Kesälomalle lainasin kirjastosta kasan kirjoja, jotka odottavat lukijaansa, aina kun iltasirkus on rahoittunut ja muuttunut takaterassille istuskeluun. Kesä on kyllä parasta vuodenaikaan!

Mitä suihkussa käynti maksaa?

Suihkussa käynti tarkoittaa lähes kirjaimellisesti että eurot valuvat viemäristä alas. Silloin kun itse joutuu maksamaan veden ja sen lämmittämisen, sen suuruuden selvittäminen kiinnosti niin paljon että siitä piti ottaa selvää.

Selvittämiseen tarvitsee tietää lämmitysenergian ja veden hinta, sekä suihkupään virtausnopeus ja suihkussa käytetty aika.

Laskentaa helpottaa kun selvittää mitä yksi minuutti suihkussa oleilu maksaa. Tämän jälkeen voi miettiä kuinka monen minuutin suihkun sitä viitsii ottaa.

Virtaama
Suihkupäitä on erillaisia ja niiden virtausnopeudet vaihtelee, lisäksi verkostopaine vaikuttaa virtaukseen. Viime aikoina markkinoille on tullut vettä säästäviä malleja. Ostin muutama vuosi sitten Hansgrohe EcoSmart-suihkupään, jonka maksimi virtaama on 6 litraa minuutissa, oli hana kuinka auki tahansa. Kellotin tämän paikkaansa pitävyyden, joten käytän tätä lukemaa.

Vesilaskun osuus
Veden hinnan laskin jakamalla viime vuoden vesilaskun eurot kuutioilla. Tästä tuli n. 5e/m3. Yhden vesilitran hinta näin ollen on 0,005e ja kuuden litran hinta 0,030e.

Sähkölaskun osuus
Yhden litran lämmittäminen yhdellä asteella vaatii 4,2kJ energian. Suihkuveden lämpötila on yleensä 38 astetta. Jos kylmän veden lämpötila on 8 astetta, niin sekoitettu suihkuvesi nousee 30 astetta. Näin yksi litra 38 asteista vettä  tarvitsee 126kJ. Kilowattitunneiksi muutettuna tämä on 0,035kWh. Kuutiosta tulisi näin ollen 35kWh. Tämän kun kerrotaan 0,14e, saadaan 4,9e/m3. (0,14e sisältää myös perusmaksut). Eli litran lämmitys maksaa 0,005e ja kuuden litran 0,030e.

Vesi+sähkö yhdessä
Euroiksi muutettuna yksi minuutti 38 asteista vettä 6L virtaamalla maksaa on noin 0,06e. Tällöin yksi litra olisi yksi eurosentti.

Käyttäjän osuus
En ole aiemmin suihkussa käyntiäni kellottanut, mutta tätä varten sen tein. Ensimmäinen 15s menee vesijohtoputkien lämmittämiseen ja sitten kastelu 45s. Hana kiinni ja peseminen. Huuhtelu 60s. Minimiaika siis noin 2 minuuttia. 6 litran minuuttikulutuksella tästä tulee 12 litraa lämmintä vettä. Eli rahaksi muutettuna 0,12e. Vuodessa jos ottaa 365 pikasuihkua, niin tästä tulee n. 44 euroa. Neljän minuutin suihku maksaisi tuplat, eli 88e vuodessa. Ei paljon, mutta kun tämän kertoo suihkua käyttävien lukumäärällä, päästään taas entistä isompiin summiin.

Itse jatkan 2min pikasuihkuja, vaikka siinä ei suurta porkkanaa olekkaan.

"Liian vähän lapsena"-oireyhtymä

Rakas vaimoni kiikutti muutama viikko sitten kirjastosta JP Jakosen kirjan "Stressivapaa johtaja". Kirjan sisältö oli mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa. Monet asiat kolahtivat omalla kohdalla hyvinkin lähelle omaa elämäntilannetta.

Kirjan yksi kappale käsitteli "Liian vähän lapsena"-syndroomaa. Liekö yhteistä kaikille 90-luvun lama-ajan lapsille, vai kuuluuko vain yleisesti kolmenkympinkriisiin, mutta tuntuu että aika moni tästä samasta vaivasta kärsii. Suosittelen lukemaan koko kirjan. Tosin otsikon aihe on myös luettavissa JP Jakosen blogista.

Mitä tulee otsikkoon ja allekirjoittajaan. Lapsena halusi kaikenlaista tarpeetonta, eikä saanut esimerkiksi kalliita merkkifarkkuja tai -vaatteita. Ei matkusteltu ulkomaille saati viety lukuisiin harrastuksiin. Ja niin edelleen..

Kaikesta huolimatta omasta lapsuudesta ei jäänyt vakavia traumoja jotka vaikuttaisi omiin lapsiin. Joten ei ole tarkoitus tehdä kaikkea päin vastoin, vaan hitusen viisaammin.

Omat lapset ovat vielä sen verran pieniä että naapurikateus ei niihin ole vielä iskenyt. Kultainen keskitie on varmasti paras, mutta sen löytyminen vaatinee hieman kasvatustieteisiin tutustumista. Tähän asti lapset ovat opettaneet olla vanhempana, sekä varmasti myös jatkossakin, kunhan vaan olisi riittävästi läsnä. Toisaalta uhmakohtauksen saanut 3-vuotias ei välttämättä osaa kertoa kovinkaan selvästi mitä se oikeasti haluaa..

Säästöä tyhjästä

Arjen valinnat vaikuttavat paljolti siihen, onko palkkapäivää edeltävänä päivänä rahaa tilillä vai ei. Lähtökohtaisesti menojen tulee olla tuloja pienemmät. Säästäväisellä elämäntavalla menot ovat vieläkin pienemmät.

Säästämisen aluksi on tietysti luettu kaikenlaiset säästövinkit ja nuukailu-blogit. Sen jälkeen on kilpailutettu operaattorit, vakuutukset ja sähkösopimukset. Lisäksi einekset on vaihdettu kotiruokiin ja kirpputorit ovat alkaneet tulla tutuiksi, niin voi miettiä onko enää mitään mistä voisi säästää? Mutta samalla olla luopumasta mistään?

Tässä allekirjoittaneen valintoja:

1. Maksaminen S-kortilla. Maksaessa vihreällä kortilla s-ryhmän kaupoissa saa 0,5% maksatapaedun. 5000e vuosiostoilla säästöä 25e.
2. Maksaminen OP:n Visalla. Jos on Osuuspankin omistajajäsen, niin visaluoton summa kerryttää OP-bonuksia. Visan käyttämisestä saa noin 0,5% hyödyn. Tarkkana saa tosin olla. Korollisen luoton puolelle siirtyessä tämä etu häviää hyvin äkkiä (pelkkä tilinhoitomaksu 3,5e/kk..). Kurinalaisessa käytöllä ja keskimäärin 500e kuukausiostoksilla vuosittainen hyöty on 25e. Tämä siis OB-bonuksia joita ei saa rahaksi muutettua.
3. Polttoaineen tankkaus alkuviikosta. Olen huomannut että tietyillä tankkausasemilla polttoaineen vaihtelu viikon sisällä voi olla jopa 0,05e. Yleensä halvinta on ollut tiistaisin, joten käyn tankkaamassa vaikka ei vielä olisi tarvettakaan (työmatkan varrella). Esim 1200 litran vuosikulutuksella säästö 60e. (20000km ajomäärällä ja 6L kulutuksella).
4. Hiljempaa ajaminen. Auton polttoaineen kulutus nousee nopeuden noustessa huimasti. Kulutusero 85km/h ja 105km/h välillä voi olla jopa litran 100km kohden. Tämä tarkoittaisi 10000km maantieajossa säästöä 150e. Tosin tällöin autossa joutuu istumaan vuoden aikana 22 tuntia enemmän, mutta tien tukkona "tienaa" 6,8e/tunti.
5. Kestokassit ruokaostoksilla. Viisi kertakäyttöistä muovipussia viikossa maksaisi vuodessa noin 50e.
6. Kaupassa käynti työmatkan yhteydessä. Auton käynnistyksestä ensimmäiset ajokilometrit maksaa helposti 0,2e/km. Yksi 5km edestakainen kauppareissu vähemmän viikossa tarkoittaa vuodessa 100e säästöä.
7. Pilsneri saunakaljana. Lidlin Frinkbrau maksaa 0,54e ja on maultaan erinomainen janojuoma. Keppana maksaa euron, kiitos alkoholiveron. Pari annosta viikossa tarkoittaisi 50e säästöä vuodessa. (Tämän vuoden tavoitteisiin kuului tölkkioluen välttäminen, joten tuplasäästö).
8. Alhaisempi huonelämpötila. Yksi aste alaspäin tarkoittaa 5% säästöä. 1000e lämmityskuluissa tämä tarkoittaa 50e säästöä vuodessa.

Yhteensä näistä tulee säästöä yli 500e vuodessa eli n. 40e kuukaudessa. Ei kuulosta paljolta mutta eipä se paljon vaadikkaan.

Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, lisäksi monet säästövinkit menevät helposti näpertelyn puolelle, jolloin saatu säästö ei vastaa siihen käytettyä vaivaa tai aikaa. Pitkällä juoksulla nuukailu voi olla hyvinkin kannattavaa kunhan pitää sen kohtuudessa, jolloin elämästä pystyy vielä nauttimaan.

Isoimmat säästöt saa säästämällä isoimmista kuluista. Meidän perheessä nämä ovat ruoka ja autoilu. Meillä menee vuodessa esimerkiksi ruokaan yli 7000e ja autoihin yli 3000e. Pelkästään säästämällä 5% näistä kahdesta tarkoittaisi n. 500e vuosisäästöä..

500e vuodessa saa säästettyä helposti vähentämällä työpaikkaravintolan käyttöä. Esimerkiksi joka päivä syötävä, 6,2e maksava lounas, on vähintääkin 1200e vuodessa. Oletetaan että kotona tehty monipuolinen ruoka-annos maksaisi 3e, niin säästöä syntyisi 3 - 600e vuodessa riippuen kuinka usein eväitä jaksaa tehdä ja kantaa. Itselläni säästyy melkoisesti, kun rakas vaimoni jaksaa ruokaa laittaa.

Toisaalta vuoden mittaan 500e tai moninverroin enemmänkin saisi haaskattua moneen muuhunkin turhanpäiväiseen. Vaikkapa keppanaa kittailen tai savukkeita poltellen.

Elämä on valintojen maailma ja kukin tyylillään, mutta pienellä suunnittelulla pystyy vaikuttamaan mihin rahat käyttää.

Edit 28.9-17: säästövinkit linkki korjattu

Vakuutusten karsimista

Samaan aikaan kun pankki- ja vakuutuskonsernien tulokset paranevat, niin palvelu- ja vakuutusmaksut senkun nousevat..

Vakuutuksien karsimisesta on kirjoitellut useampikin bloggaaja. Eikä ihme, ei turhasta kannata maksaa.

Vuosi sitten aloin miettimään vakuutusten karsimista kun perheemme kaikkiin vakuutuksiin meni vuodessa liki 2400 euroa, eli 200e/kk!! ja lisää oli tiedossa nuorimmaisen hoitokuluvakuutuksesta.

Olen ottanut vakuutukset pääsääntöisesti sieltä mistä halvimmin on saanut: POP tarjoaa autovakuutukset selvästi edullisemmin kuin muut, olkoon mitkä tahansa "keskittäjäalennukset" käytössä. Insinööriliiton avulla saa "ilmaisen" matka- ja tapaturmavakuutuksen, sekä 50% alennuksen IF:n henkivakuutuksesta. Pankkisuhteen takia loput vakuutukset ovat osittain maksussa OP-bonuksilla joista jää vakuutusmaksujen maksamiseen n. 250e vuodessa.

Kokonaissumma oli kuitenkin liikaa. Siitä huolimatta, että halvimmat yhtiöt olivat jo valittuna ja osa kuittaantuu "ilmaiseksi". Säästöjä piti lähteä hakemaan vähentämisen kautta.

Muutokset perusteluineen:

1. Kakkosauton osakasko pois. Säästöä 70e. Auton käyttöarvo ja vuotuiset käyttökulut ovat suuremmat kuin jälleenmyyntiarvo (15v Nissan).
2. Ykkösauton täyskasko alimmalle tasolle sekä sen omavastuu isoksi. Säästöä 200e. Kolariturvaa on "pakko" pitää niin kauan kuin autolla on jälleenmyyntiarvoa (10v Toyota).
3. Oma hoitokulu pois. Säästöä 360e. Omavastuuosuus huolehtii ettei pääse liikaa hyötymään vaikka sairastelisi. Työnantajan parantunut terveyshuollon taso auttoi päätöksenteossa.
4. Esikoisen hoitokuluvakuutus pois. Säästöä 270e. Lapsi on kehittynyt normaalista ja pysynyt perusterveenä. Kuopuksella aiotaan pitää pari vuotta ja katsoa sitten jatkoa.
5. Oikeusturvavakuutus pois. Säästöä 30e. Kuulumme tuloluokkaan joka saa muutenkin oikeusaputurvaa sitä tarvittaessa.
6. Vaimon matkavakuutus. Säästöä 40e. Päällekkäisyys matkatavaroiden osalta. Voi ottaa uudestaan jos lähtee ulkomaanreissuun.

Mitä sitten kannattaa olla:

• Suppea kotivakuutus isolla omavastuulla. Tavaroiden hajotessa uuden hankinta on monesti järkevämpää kuin vakuutuksesta ottaminen, tästä huolehtii omavastuu ja ikävähennykset.
• Pelkkä liikennevakuutus autoissa. Kaskovakuutuksen hinnoilla korjaa tai vaihtaa autoa. Varsinkin kun huomio kolarista seuraavien vuosien korotetut vakuutusmaksut.
• Uuden auton tapauksessa lunastusturva isolla omavastuulla.
• Kattava tapaturmavakuutus. Eivät maksa paljon ja tapaturman sattuessa ei tarvitse hoidossa nuukailla.
• Henkivakuutus vähintään perheen velkojen suuruudesta.

Muut ovat mielestäni enemmän tai vähemmän turhia..

Nykyisillä vakuutusmaksuilla on jo järkevää maksaa itselleen "vakuutusmaksuja". Näin aloin tekemään vuosi sitten, eli laitan erilliselle säästötilille 50e/kk siitä huolimatta että korkotuotto on olematon. Tämän palautusprosentti todennäköisesti parempi kuin vakuutukseen käytetty raha. Vahingon sattuessa rahat saa säästötililtä helposti käyttöön. Itseasiassa voisin pistää enemmänkin, mutta säästyneet rahat sijoitan korkeamman tuoton kohteisiin.

Hyödyllisimmät hankinnat 0-1v lapselle

Aiemmin kirjoitin mitä vauvantarvikkeita  saimme hankittua kalliiden vaunujen hinnalla. Näiden lisäksi tuli hankittua toki paljon muutakin. Eikä kaikkia edes muista ostaneensa. Ensisijaisesti pyrimme ostamaan kaiken käytettynä (paitsi patjan ja kengät). Toisin kuitenkin kävi, kaupasta roudattiin melkein kaikki mitä mieleen tuli..

Toisen lapsen synnyttyä lähes kaikki oli jo hommattu. Tuplarattaat olivat ainut pakollinen hankinta ja nyt vuoden kuluttua turvaistuimia tarvittiin lisää. Kaikki muu ensimmäiselle haalittu "roina" lähti kierrätykseen jos sitä ei oikeasti nähty tarpeelliseksi.

Mieleenpainuvimmista hankinnoista on ollut oikeasti hyötyä tai niin on ainakin itselle perustellut. Pienten lasten kanssa on muutenkin työlästä olla, joten pieni sijoitus helpompaan elämään ei ole pahitteeksi. Niinpä listasin hyödyllisimmät hankinnat joita ostimme:

1. Käytetyt vaatteet. Ostamalla vauvanvaatteet kirpparilta ja kavereilta, olemme säästäneet useita satasia. Olisi järjen köyhyyttä ostaa uusia vaatteita 2kk välein. Vuodessa säästyneet rahat kannattaisi sijoittaa vaikka Stockmanin osakkeisiin ja antaa lapsen ostaa isona jotain pysyvämpää. Osakkeita ei tullut kuitenkaan vielä ostettua.. :) mutta Nordnetin salkkuihin menee kuukaisittain se minkä säästää pelkästään vaatehankinnoista.
2. Kapalo ja unipussi. Meillä yöt nukutaan ja näistä on ollut hyötyä. 0-3kk nukkuu kapalossa ja tästä eteenpäin unipussissa. Mielestäni suurin hyöty on että peitto pysyy päällä, eikä uni katkea viluun.
3. Yöpuku jossa on hihoissa "tumput". Tumppujen käyttö yöllä estää naarmujen tulemista naamaan ja näin heräämistä. Tälläisen yöpuvun kanssa niitä ei välttämättä tarvitse enää erikseen laittaa, tai ainakin ne pysyvät paremmin paikallaan. Yöpuku mieluiten vetoketjulla.
4. Kuolalaput. Pieni riekale kangasta säästää monen bodyn ja paidan vaihdon pitkin päivää, suojaa niin maitopuklulta kuin kuolalta.
5. Matkarattaat joihin sopii turvakaukalo. Kätevä yhdistelmä esim. kaupassa tai lyhyillä reissuilla. Tarpeeton etu jos käyttää vähän tai ei lainkaan autoa. Itse olen kokenut käteväksi.
6. Turvakaukalon telakka. Rahanarvoinen "turhake" joka kannattaa hankkia, vaikka autossa ei olisikaan Isofixiä. Vesisateessa ei ole kiva repiä turvavöitä montaa kertaa. Toinen etu on penkin pysyminen puhtaana, vaikka kaukalon laskisi hetkeksi maahan.
7. BabyBjörn Miracle -kantoreppu. Helppokäyttöinen ja mukava kantaa. Saa säädettyä helposti erikokoiselle ihmiselle. Muksun saa tähän yksinkin.
8. Stokke Table Top. Ehdoton jos haluaa säilyttää keittiön pöydän kolhuitta. Etenkin tummaksi värjättyjen pöytien kanssa.
9. NenäFrida-niistäjä. Kun pikku tuhisijalle tulee nuha, niin tätä tarvitaan.
10. Vaunut joissa helposti irroitettava koppa. Tällöin vaunuja ei tarvitse säilyttää sisällä. Koppaan voi nukuttaa ennen lenkkiä ja lenkin jälkeen unia on helppo jatkaa tarvittaessa sisällä, lisäksi koppa toimii matkasänkynä.

Listasta puuttuu sellaisia turhakkeita, joita jälkeenpäin miettien, oltaisiin varmaankin ilman pärjätty; lelukaari valoin ja äänin, kävelytuoli, sitteri tärinällä. Onneksi meille ei ole tullut koliikkia, joten sitterin tärinä on ollut todella vähällä käytöllä.

Vanhempien syli on vauvan paras paikka. Lattialle voi laittaa ja vauva kyllä keksii katseltavaa. Omasta mielestä kävelytuoli hidasti esikoisen kävelemään oppimista ja sen kanssa oltiin jumissa missä milloinkin. Käyttöikä muutamia kuukausia. Kuopus ei käyttänyt kävelytuolia ja alkoi itsekseen kävelemään 4kk aikaisemmin kuin esikoinen.

Listan ulkopuolelle jää myös sellaisia joita mietittiin mutta ei hankittu; hoitopöytä, vaipparoskis, hyppykeinu, leikkiaitaus. Hoitopiste meillä on kodinhoitohuoneen pöydällä, näin vesipiste oli myös lähellä vaipanvaihtoa. Roskis tyhjennettään tarvittaessa, joten erillistä hajulukollista ämpäriä ei tarvittu.