Loppuvuoden ilmaisenergia talteen

Lämmityskausi alkaa uhkaavasti lähestymään, mutta onneksi aurinko paistaa lämpimästi vielä muutaman kuukauden. Sääpalvelun kautta voi tarkastella miten paljon energiaa on ollut tarjolla. Tässä esitetyt luvut on Tampereen tilastoja vuodelta 2013.

Kesä-elokuussa aurinko säteilee n. 1000 wattia per neliö. Kesällä harvoin tarvitaan lämmitystä, mutta loppukesästä lähtien sitä taas tarvitaan. Syyskuussa päiväkohtainen säteilytehon huippuarvo on ollut keskimäärin 541, lokakuussa 302 ja marraskuussa vielä 106 wattia neliöltä.

Tuota auringon ilmaista lämmitysenergiaa saa ikkunoiden kautta, jos asunnon ikkunat ovat itä-etelä-länsi ilmansuunnilla. Muutama tunti auringonpaistetta isoista ikkunoista lämmittää päivän aikana helposti useita kilowatteja. Sälekaihtimilla tuon energian voi heijastaa takaisin tai päästää sisälle.

Tuntuu että syksyllä on aina pilvistä ja sataa usein. Sääpalvelun mukaan sadekertymää ei ole syksyllä sen enempää kuin kesälläkään, mutta aurinkotunteja onkin jo selvästi vähemmän. Päivää kohden aurinko on paistanut keskimäärin syyskuussa 3,5h, lokakuussa 2,9h ja marraskuussa enää 0,6 tuntia. Tässä pitää muistaa, että aurinkosäteilyä tapahtuu vaikka oliskin pilvistä, eli verhot kannattaa joka tapauksessa avata.

Meillä sälekaihtimien oikea asento säästänee vuodessa muutamia kymppejä rahaa. Ei siis isoa säästöä mutta ompahan ainakin valoisampi kämppä :)

Mitä pakastimen käyttö maksaa?

Pakastimen käytöllä voi säästää ruokamenoissa, mutta millä hinnalla?
Entä kannattaisiko ostaa uudempi pakastin?

Olin jo melkein unohtanut että omistan energiakulutusmittarin. Muistini palasi kun luin Jarmo Vestolan blogitekstin laitteiden valmiuskulutuksista.

Kulutus ja sen hinta
Löysin energiakulutusmittarini pistorasiasta, jonka perässä on 15 vuotta vanha Rosenlew-kaappipakastin. Kulutusmittari näytti karua lukua; 8334 tunnissa oli kertynyt 408,3kWh. Koko vuoden kulutus olisi näin ollen 429,2kWh.

Euroiksi muutettuna 429,2kWh on noin 56 euroa, jos kWh hinta on 0,13e. Vuonna 2013 maksoin sähkölaskuja yhteensä 1226 euroa, tällä sain sähkölaitokselta vastineeksi 9339kWh. Kun eurot jakaa kulutuksella, saa keskihinnaksi 0,131e/kWh.

Äkkiseltään ajatellen pakastin kannattaisi vaihtaa pikimmiten uuteen. Mutta mutta.. Meillä on sähkölämmitys ja sitä tarvitaan 8kk vuodesta. Tänä aikana pakastimen hukkalämpö on pois muusta lämmitystarpeesta. Näin ollen pakastimen todelliseksi kuluksi tulee alle 20 euroa vuodessa.

Uutta tilalle?
Uusi 399e maksava Rosenlew A+ luokan kaappipakastin pitäisi kuluttaa 290kWh vuodessa. Kalliimpi vaihtoehto, 995e maksava Bosch A+++ kaappipakastin pitäisi kuluttaa vain 141kWh vuodessa.

Uusi Rosenlew pystyisi säästämään enintään n.18e vuodessa ja Bosch 38e, jos oletetaan että kotimme lämpeäisi kokonaan ilmaisenergialla. Tässä tapauksessa pakastimen ottama teho olisi kokonaan ylimääräistä kulua. Tässäkin tapauksessa takaisinmaksuajoiksi tulisi 22 vuotta ja 26 vuotta. Nykyisessä asunnossamme ja sähkölämmityksen kanssa nämä ajat olisivat kolme kertaa pidemmät..

Toimenpiteenä on vanhan pakastimen sulatus ja pesu.

Helteisiin valmistautuminen

Kymmenen päivän sääennuste näyttää siltä että kesä on vihdoinkin tulossa. Sen myötä tulee toivottavasti myös mukavia hellepäiviä. Mitalilla on kaksi puolta, joten mukava lämpö voi pidempään jatkuessa muuttua sisätiloissa tuskaisen kuumaksi.

Laittamalla hyvissä ajoissa asunnon lämmitystä pienemmälle ja pitämällä sälekaihtimet kiinni saa kämpän lämpötilaa pysymään viileämpänä. Näin pystyy hieman vaikuttamaan milloin kesähelle puskee todenteolla sisälle asti.

Asunnossamme on lattialämmitys sähköllä. Talvella pidän lattian mukavuussyistä 20-22 asteisena. Loput lämmitysenergiasta tulee ilmalämpöpumpusta ja takasta.

Kesäksi tiputan lattian lämpötilaa parilla asteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös sähkönkulutus putoaa. Lisäksi tämä tarkoittaa että ilmalämpöpumpun jäähdytystä tarvitaan entistä myöhemmin. Näin sähköä säästyy niin lämmityksestä kuin jäähdytyksestä.

Lattialämmitys ja maavarainen perustus on siitä hyvä sekä huono, että se varaa lämpöenergiaa pitkäksi aikaa. Hyvin eristetty talo sitoo lämpöä myös rakenteisiin ja luovuttaa sitä hitaasti.

Läpituulettuvassa rossipohjaisessa hirsitalossa ei tätä ongelmaa juurikaan olisi. Jäljelle jäisi vain sälekaihtimien tai verhojen sulkeminen ennen helteitä.

Tarina säästämisestä

Pienestä pitäen olen pyrkinyt olemaan tarkka rahan käytössä. Lapsena säästäminen oli yhtäkuin säästöpossu ja pankkikirja. Yläasteikäisenä aloin pitämään kirjanpitoa tuloista ja menoista, niinpä ensimmäisiä kesätyörahoja alettiin käyttämään harkiten.

Vuonna 2003 aloitin amk-opinnot ja muutin vuokra-asuntoon. Vuokravakuustalletusta tehdessä kysyin pankkineidiltä miten kannattaisi pari tuhatta euroa sijoittaa. Vastauksena sain kuulla tarinan IT-kuplasta ja osakkeiden riskeistä. Silloin matkaan lähti Osuuspankin kuukausisopimus rahastosäästämiseen. "Aika on rahaa ja paljon aikaa on paljon rahaa".

Työelämään siirtymisen jälkeen Aleksandria alkoi soittelemaan ja tarjosi eläkevakuutusta. Nopean googletuksen jälkeen selvisi, että moiseen ei kannattaisi sekaantua. Nappasin kuitenkin OP:n koukkuun tuossakin ja niinpä eläkkeelle jääminen on tiedossa viimeistään 62-vuotiaana.

Osakesäästäminen tuli kuvioihin vuoden 2012 alussa. Tätä aikaisemmin kauhistelin kivijalkapankkien järkyttäviä säilytys- ja välityspalkkioita. Niinpä avasin salkun Nordnettiin ja aloin ostamaan kotimaisia osakkeita, ensimmäisenä Nokiaa ja Rautaruukkia ylihintaan. Oli siinä usko koetuksella kun puolen vuoden kuluttua sijoitukset näyttivät punaista. Laskuissa on oston paikka, sanotaan, joten ostin lisää tilaisuden tullessa jotta keskihintaa sai alaspäin.

Nykyisistä nettoansioista menee automaattisesti säästöön noin 20%, josta suurin osa Nordnettiin. Rahat menevät rahastoihin ja ETF:iin. En pidä säästämistä pakkomielteenä mutta vältän turhan ostamista, joten rahaa jää järkeviin hankintoihin tai lisäsijoituksiin. Ylimääräiset rahat laitan osakkeisiin tai tasapainotan rahastoja. Osakeostoissa järkevä minimisumma on hieman yli tuhat euroa, näin välityspalkkio pysyy alle prosentissa (max 9e). Tonni on myös pienin hankintahinta jonka voi vähentää myyntivoitoista, jos sattuu tekemään harhaostoksen.

Miten sijoitukset ovat sitten menneet?
OP-Tuottohakuinen-yhdistelmärahasto on ollut tyhjää parempi. Tällä hetkellä plussaa 14,3%. Tämä voisi olla enemmänkin plussalla, mutta vuonna 2007 nostin rahastosta 999e auton ostoon. OP-Eläkevakuutus on ollut pienoinen pettymys vaikka aloitin tuon vuoden 2008 lopussa, jolloin kurssit olivat maailmanlaajuisesti alhaalla, plussaa tällä hetkellä 10,0%. (n. 34% jos ottaa veroedun huomioon). Nordnetin salkku on vain 7,2% plussalla. Tämä voisi olla huomattavasti enemmän jos olisin sijoittanut pelkkään indeksiin, sillä kahden vuoden aikana olen hävinnyt selvästi Helsinkin yleisindeksille. Jatkossa ostan siis harkiten Suomi-osakkeita.

Tänä vuonna pääosassa on ollut ETF-kuukausisäästäminen db x-trackers MSCI World-rahastoon. Kesällä on tarkoitus ostaa tonnilla jotain osaketta. Loppuvuodesta aion ostaa osuuskorkoa maksavat S-ryhmän osuudet.

Lähivuosina olisi aikomus ostaa ensimmäinen sijoitusasunto, sekä jatkaa niiden ostamista 3-5 vuoden välein. Tähän tarvisi ensin kerätä hieman alkupääomaa sekä jatkaa pientä lisäsijoitusta alkuvaiheessa, mutta parin asunnon jälkeen nämä pitäisi alkaa jo tuottamaan passiivista tuloa.

Pitkän ajan tavoitteena on oravanpyörästä irtaantuminen. Töissä ajattelin kuitenkin käydä niin pitkään kuin se on mielekästä ja rahalle on oikeaa tarvetta. Tavoite on, että 15-20 vuoden jälkeen normaali päivätyö ei pitäisi olla enää pakollista, mikä osaltaan motivoi käydä töissä.

Vaunut vai kaikki muu tarpeellinen?

Kolmisen vuotta sitten, tieto esikoisen tulosta sai taloutemme pesänrakentajan sekaisin. Kaikenlaista tavaraa pitäisi hankkia ja äkkiä. Onneksi lähipiirissä oltiin alettu sikiämään jo hieman aikaisemmin, joten tarvittavasta tavaramäärästä pääsi paremmin jyvälle.

Yksi kalleimmista yksittäisistä hankinnoista tulisi olemaan vaunut. Kauniimpi osapuoli olisi ehdottomasti halunnut ostaa tonnin Emaljungat vain siksi, että ne ovat niiiin hienot ja muillakin odottavilla äideillä sellaiset oli jo hankittu. Käytettyjä ei voinut ostaa, koska juuri silloin oli tullut täysvalkoinen malli! Ominaisuuksiltahan ne ovat isoimmat ja raskaimmat mitä markkinoilta löytyy, joten täytyyhän niiden olla myös parhaat..

Budjetoinnilla selvisi että tonnilla saa aika paljon muutakin. Rautalangasta vääntämällä jungat jäivät kauppaan ja saimme ostettua muuta tarpeellista. Tässä listaa mitä hankimme tuoreelle vaippaikäiselle:

Yhdistelmävaunut Cresent Classic, käytetty	300
Brio Go kaukalo + isofix, uusi	209
Baby Björn Miracle rintareppu Amazonista	130
Carena -rattaat, käytetty	20
Matkasänky, uusi alennuksesta	18
Brio pinnasänky, käytetty	40
Pinnasängyn patja ja reunapehmuste, uudet	80
Sitteri tärinällä, uusi	75
Leikkimatto äänellä ja valoilla	90
Itkuhälytin Philips, käytetty	20
	982

Toki ostimme muutakin tarpeellista ja myös tarpeetonta. Kaikkia ei tullut edes kirjattua ylös. Tiukemmalla budjetilla olisi myös selvinnyt jos olisi vähän nähnyt vaivaa.

Jälkikäteen olen harmitellut vain kalliin turvakaukalon ostoa, mutta päivääkään en ole katunut isofix-telakan ostoa. Toinen mistä olisi voinut säästää oli yhdistelmävaunut, mutta näissäkin olisi harmittanut jos vaunut olisivat olleet käytettävyydeltä huonot. Tärkein ominaisuus Cresenteissä on ollut heittoaisa ja helposti irtoava koppa. Vaikka nuo ovat melko kevyet ja menevät pieneen tilaan, ei niitä jaksanut vaunuajan jälkeen enää mihinkään kuljettaa. Lisäksi yhdistelmissä istuinmukavuus ei ole sama kuin matkarattaissa, tai ei ainakaan meillä viihdytty varttia kauempaa.

Voi olla että arvokkaampien yhdistelmävaunujen jälleenmyyntihinta olisi ollut parempi kuin muut tavarat yhteensä, mutta näin saimme rahalle enemmän vastinetta.

Ensimmäisen vuoden aikana hankittiin vielä käytettynä toiset matkarattaat ja pulkka, sekä uutena polkupyörän turvaistuin, pyöräilykypärä ja molempiin autoihin turvaistuimet. Näihin taisi mennä yhteensä noin 600 euroa. Kallein hutiostos on ollut Manducan rintareppu, sitä ei edes insinööri osaa käyttää.

Ikävuosien välillä yksi ja kaksi meni lähinnä ruoka-, vaate- ja lelukuluja. Lastenhuoneen kalustaminen ja sisustaminen otti aika ison kasan rahaa.

Runsas kuukausi sitten perheesemme syntyi toinen lapsi. Listalta löytyvät tavarat ovat jälleen käytössä, joten näiden hankintahinta on puolittunut yhtä lasta kohden laskien. Toisen syntymästä aiheutunut isoin hankinta oli sisarrusrattaat. Ostimme käytetyt Phil&Teds e3 rattaat tarvittavin lisävarustein 170e hintaan. Tämä on ollut niin positiivinen kokemus, että rattaat olisi voinut ostaa vaikka uutena 2½ vuotta sitten ja laajentaa tarvittavilla osilla.

Lähiaikoina tulossa oleva isompi tavarahankinta on polkupyörä, tässäkin käytetty ajaa varmasti asiansa, kunhan sellaisen jostain löytäisi.

Vain 15 euroa kuukaudessa

Mitä tuolla 15 eurolla kuukaudessa saa? Ei paljon mitään: Lapselle jotain turhaa krääsää tai huonolaatuisen vaatteen. Itselle saisi ehkä pari kebab-lounasta tai mäyräkoiran olutta.

Entäs jos tuon summan sijoittaisi kuukausittain rahastoon? Miten paljon siitä voisi kertyä jos sijoitusaika on riittävän pitkä ja keskimääräinen tuottoprosentti olisi 8%?

15 vuoden aikana maksuja kertyy 2700 euroa. Ei kuulosta paljolta mutta tämän jälkeen sijoitettu pääoma voisi olla melkein kaksinkertaistunut.

Kun sijoitamista jatkaisi 30 vuoteen, olisi tällöin maksuja kertynyt 5400 euroa, mutta kokonaispääoma olisikin jo nelinkertaistunut.

Jos sijoitusaikaa venyttäisi 60 vuoteen, olisi tällöin maksuja kertynyt 10800 euroa, mutta kokonaispääoma voisi olla jo 26 kertaa pääomaan nähden. Tämä edellyttää että rahasto olisi tuottanut kulujen jälkeen tasaista 8%. Pitkässä juoksussa kulut alkavat merkitsemään entistä enemmän. Jos tuotto olisikin vain 6%, niin pääoma olisikin vain kymmenkertainen.

Tuotto ei varmaankaan tule olemaan täysin tasaista eikä loputon talouskasvu voi olla mahdollista. Maksimaallista tuottoa haettaessa kannattaisi tehdä lisäsijoituksia silloin, kun kurssit ovat alhaalla.

Verokarhu hykertelee kämmeniään jos lunastaa rahastoista yli 1000e kalenterivuodessa. Lunastaessa kerralla 60 vuoden säästöt jäisi käteen "vain" 192509e, jos pääomavero olisi 30%.

Tälläisiä laskelmia tein, kun päätin avata esikoiselle oman salkun Nordnettiin. Kuopus saa oman salkun kunhan saa ensin nimen. Rahat menevät Skagen Global A-rahastoon, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti arvoyhtiöihin. Sen keskimääräinen tuotto on ollut viimeisen 10v aikana 10,69%.

Jatkossa ajattelin nostaa kuukausisummaa 30 euroon ja laittaa rahat kahteen eri rahastoon. Näin saisi salkujen kokonaisriskiä vähennettyä.

Kompostin takaisinmaksuaika

Ensimmäisen lapsen myötä meidän talouden sekajätteen määrä lähti nousemaan suoraviivaisesti ylöspäin.Tieto siitä että toinen lapsi oli tulossa, ei helpottanut tuskaa yhtään. Suurimpia syitä sekajätteen kasvuun oli vaippojen ilmestyminen arkielämään sekä kotona oloilun lisääntyminen. Sekajätteestä olimme jo aiemmin karsineet lasin, metallin ja pahvin. Vaihtoehtoina olivat jätteen karsiminen entisestään, tyhjennysvälin tihentäminen tai lämpökompostorin ostaminen. 

Sekajätteestä voisi karsia vaihtamalla loputkin kertokäyttövaipat  kestoihin, sekä lajitella energiajäte erikseen. Kumpaakaan ei oltu 100% valmiina sitoutumaan, mutta kompostori oli pyörinyt mielessä jo jonkin aikaa.

Sekajäteastian tyhjennys maksaa tällä hetkellä 5,50e ja se tyhjennetään kahden viikon välein, tästä tulee vuodessa 143e. Ajatus tämän summan tuplaamisesta sain kimmokkeen kompostin hankkimiseen. Kunnollisen lämpökompostorin hankintahinta hieman hirvitti, mutta oliko pelko edes aiheellinen? Selvitin kompostorin takaisinmaksuajan tekemällä pientä vertailua, huomioiden oheiskulutkin.

	Kompostilla		Ilman kompostia
Sekäjätteen tyhjennys á 5,5e	143		286
Roskapussit á 0,1e (10kpl/tyhj.)	26		52
Kompostikuivike 100L	20		0
Kompostiheräte 6L	15		0
Vuotuiset kulut yhteensä	204	€	338	€

Säästöä syntyisi tällä laskelmalla 134e vuodessa. Kompostoreita on monenlaisia mutta yksi varteenotettavin vaihtoehdoista oli Biolanin 220 litran pikakompostori. Takaisinmaksun laskelmassa käytin 500e hankintahintaa. Näillä lähtötiedoilla näyttäisi siltä että neljäntenä vuotena tuo pytty voisi alkaa säästämään.

Kirjoitushetkellä komposti on ollut käytössä puolisen vuotta. Aivan ongelmaton tapaus tuo ei ole ollut. Talvella meni umpijäähän, jolloin tila uhkasi loppua kesken. Onneksi helmikuun lauhat kelit pelasti tilanteen. Jonkin sortin sulanapito ei varmaankaan olisi pahitteeksi, mutta tällöin kannattavuuslaskemat menevät uusiksi. Myös tarvittava kuivike on ollut hiukan hakusessa, aluksi nuukaillin tästä, joka johti hajuhaittoihin. Nykyisin laitamme kuiviketta jo sisällä olevan biojäteastian pohjalle, tämä on tuntunut toimivan.

Säästyneillä rahoilla voisi jatkossa ostaa vaikka L&T osakkeita jotta jätehuolto olisi joskus jopa tuottoisaa osinkojen turvin :)